Jenni Pitkänen

Näin saamme kansainväliset osaajat työelämään – kuusi avainkysymystä

17.4.2023 klo 7.00 |
Jenni Pitkänen, johtava asiantuntija, työelämän kehittäminen

Mitä pitää tehdä, jotta saamme kansainväliset osaajat Suomen työelämään? Tarvitaan vaikuttavia tekoja kuudella osa-alueella. Tähän johtopäätökseen tuli monipuolinen asiantuntijatiimi, jonka Teknologiateollisuus kokosi asiaa ratkomaan.

Miksi hankkeeseen ryhdyttiin? Akuutin osaajapulan vuosi tietenkin.  Jotta saamme palautettua huoltosuhteen vuoden 2010 tasolle, tarvitsemme vuoteen 2050 mennessä 1 300000 uutta työikäistä eli laskelmien mukaan 47 000 maahanmuuttajaa vuosittain!

Arvokasta työtä tehdään jo monella taholla.

Kansainvälisten osaajien tarve on onneksi tunnistettu, ja työtä asian ratkaisemiseksi tehdään jo monella taholla. Nyt on  tärkeää varmistaa, että työ on pitkäjänteistä ja yhtenäistä, jotta resursseja ei tuhlata päällekkäisiin ja irrallisiin hankkeisiin. Parhaaseen tulokseen päästään osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamisella.

Tätä haastetta lähdimme Teknologiateollisuus ry:ssä ratkaisemaan järjestämällä Fast Expert Teams -projektin otsikolla ”Miten saamme kansainväliset osaajat suomalaiseen työelämään?”. Fast Expert Teams (FET) on organisoitumismalli ja menetelmä, jossa perustetaan väliaikainen, mahdollisimman monipuolinen asiantuntijatiimi yli organisaatio- ja ammattirajojen.

Työskentely tapahtui neljän viikon aikana digitaalisella alustalla sekä viikoittaisissa etätyöpajoissa. Mukana oli muun muassa yritysten edustajia, yliopistotutkijoita, kansainvälisiä opiskelijoita ja jo työssä olevia maahanmuuttajia sekä edustajia julkisista organisaatioista.

Näin helpotat kansainvälisten osaajien matkaa

Projektissa tunnistettiin kuusi eri näkökulmaa, joilla kansainvälisten osaajien matkaa suomalaiseen työelämään voidaan helpottaa:

1. Helpotetaan maahanmuuton prosesseja

Haaste: Maahanmuuton prosessia ei tarkastella kokonaisuutena, vaan osa-alueita viilataan sieltä täältä. Usein jo lähtömaassa ajanvaraus edustustoon kestää kohtuuttoman kauan.

Ratkaisu: Osaoptimoinnin sijaan tulisi tarkastella koko ketjua henkilön rekrytoimisesta työn aloittamiseen saakka. Prosessin digitalisoiminen on avainasemassa.

2. Poistetaan kielikynnykset

Haaste: Kielitaitovaatimukset ovat tiukat, eivätkä vaatimukset suomen kielen osaamiselle ole aina perusteltuja. Lisäksi englannin kielen osaaminen ei ole kaikissa työyhteisöissä riittävällä tasolla, eikä sen parantamiseen ole riittävästi resursseja. Työkielen vaihtaminen osittain tai kokonaan vieraalle kielelle voi tuntua työläältä ja pelottavalta.

Ratkaisu: Työyhteisöihin tarvitaan kielitietoisuutta. On tärkeää tunnistaa, milloin suomen kielen osaamisen tukeminen on merkittävää työn ja kotoutumisen kannalta. Toisaalta mahdollisuus englanninkieliseen työskentelyyn ja asiointiin tulee olla mahdollista esimerkiksi huippuasiantuntijoille, joiden työskentely perustuu eripituisiin jaksoihin eri maissa. Lisäksi organisaatioissa tarvitaan kielitietoiset toimintatavat, prosessit ja rakenteet. Esimerkiksi rekrytoinneissa, palavereissa ja dokumentoinnissa käytettävä kieli ratkaisee, kuinka inklusiivinen työyhteisö on  eri kieltä puhuvalle. Myös julkinen koulutusjärjestelmä voi tarjota tukea ja vaihtoehtoja kieliosaamisen kehittämiseen niin työntekijöille kuin heidän perheilleenkin. Tutustu mm. Työpaikkasuomi-palveluun.

3. Satsataan kotoutumiseen, tuetaan yhteiskunnallista osallistumista

Haaste: Kotoutumisen haasteet ovat hyvin erilaiset korkeasti koulutetuille ja kouluttamattomille, alhaisen tulotason omaaville henkilöille. Korkeasti koulutettujen haasteet liittyvät esimerkiksi tiedostamattomiin ennakkoluuloihin työyhteisössä, ongelmiin tutkintojen tunnistamisessa ja kielimuureihin. Alhaisen tulotason omaaville verotus- ja sosiaalitukijärjestelmät luovat loukkuja, joissa työllistyminen on haastavaa tai jopa kannattamatonta.

Ratkaisu: Aktiivinen osallistuminen lisää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kuuluminen vaikkapa työyhteisön harrastus- ja vapaa-ajanryhmiin on tehokas tapa lisätä työyhteisöön kuulumisen tunnetta ja molemminpuolista kulttuurien ymmärrystä. Työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajayhteisöt ovat tärkeä viestikanava. Yhteistyö näiden yhteisöjen kanssa sekä niiden johtajien auttaminen yhteiskunnallisissa kysymyksissä on hyvä keino tukea kotoutumista.

4. Kehitetään organisaatiokulttuuria

Haaste: Monessa organisaatiossa henkilöstö on perinteisesti hyvin homogeenista. Erilaisuus ja muutos voivat tuntua pelottavilta.

Ratkaisu: Organisaatioissa tarvitaan selkeä visio ja muutosjohtamista tulevaisuuden työelämätaidoista. Organisaatiokulttuurin kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä osaamisten, vuorovaikutuksen ja toimintatapojen johtamista ja kehittämistä. Organisaatiokulttuurien kehittäminen tulee nähdä osana vastuullisuustyötä.

5. Otetaan käyttöön avoin rekrytointi, kehitetään mentorointia

Haaste: Suomessa on jo nyt paljon kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita, joilla on vaikeuksia löytää työ- tai harjoittelupaikkaa. Ongelmana on usein verkostojen puute ja kielimuuri.

Ratkaisu: Kielitietoisen ja avoimen rekrytoinnin sekä työnantajamielikuvan rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kohtaanto-ongelma saadaan ratkaistua. Mentorointiohjelma työnhakijoille ja opiskelijoille auttaisi rakentamaan verkostoja, löytämään sopivia työpaikkoja ja menestymään työhakumarkkinoilla.

6. Rakennetaan ”Meidän kaikkien Suomi”

Haaste: Suomi kilpailee parhaista osaajista muiden maiden kanssa. Miten teemme maastamme houkuttelevan ulkomailta tuleville osaajille?

Ratkaisu: Meillä ei ole varaa jättää yhtään työikäistä maahanmuuttajaa työelämän ulkopuolelle. Tarvitaan aitoja kohtaamisia, joissa erilaisuutta ei koeta uhkana. Tarvitaan ymmärrystä ja avarakatseisuutta luoda työelämä, jossa on tilaa kaikille erilaisista taustoista riippumatta.

Summa summarum: Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan tekoja ja yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan tasoilla poliittisesta päätöksenteosta koulutusjärjestelmään, työnantajiin ja työyhteisöihin. Viime kädessä meillä kaikilla on yhteinen vastuu, miten otamme vastaan yhteiskuntamme kipeästi tarvitsemat osaajat.

 

Jenni Pitkänen
Johtava asiantuntija, työelämän kehittäminen
jenni.pitkanen@teknologiateollisuus.fi
050 430 3181