Ottiko tekniikka tekoälyn panttivangikseen?

|
Simo Leisti

Tekoäly olisi varmaan jo pitkällä, ellei se vaikuttaisi niin kovin tekniseltä. Tietotekniikka-ala on itsekin syyllistynyt tekoälyn hypetykseen, kun se on keskittynyt tekniikkaan sinänsä eikä siihen, mitä sillä voidaan saada aikaan. Ihmisälyn korvaava yleinen tekoäly on vielä kaukana tulevaisuudessa ja samaan aikaan olemme vasta raapaisseet tekoälyn suppeampien sovellusalueiden pintaa. Nyt kaivataan lisää sellaisia käytännön sovelluksia kuin Siemens Gamesa Renewable Energyn valmistamien turbiininlapojen tarkastus ja laadunvalvonta:

Tuulivoimalassa pyörivä lasikuituinen turbiininlapa voi olla jopa 75 metriä pitkä. Tekoäly analysoi testauksessa otettuja kuvia, joista se havaitsee mahdolliset viitteet valmistusvirheistä. Jokainen uusi turbiininlapa tarkastetaan ennen käyttöönottoa sentti sentiltä. Ennen tekoälyn tuloa apuun korkeasti koulutettu ja kokenut tarkastaja käytti tähän yksitoikkoiseen mutta välttämättömään työhön kuusi tuntia. Uuden ratkaisun avulla tarkastusaika lyheni puoleentoista tuntiin. 

IT-ala on itsekin syyllistynyt tekoälyn hypetykseen, kun se on keskittynyt tekniikkaan eikä siihen, mitä sillä voidaan saada aikaan.

Onnistuneista ratkaisuista huolimatta monia pelottaa tekoälyhankkeissa etenkin kolme asiaa: epävarmuus toimivuudesta, hitaus ja kalleus. On kuitenkin mahdollista selvittää jopa kuukaudessa kohteet, joihin tekoälyä voidaan soveltaa asiakkaalla. Kuukaudessa myös selviää, onko esimerkiksi saatavilla riittävästi dataa koneoppimisen tarkoituksiin tai sopivia osaajia hankkeen tekijöiksi.

Tekoälyn mahdollisuudet ovat valtavat vaikkapa tuotantoprosessien optimoinnissa. Tekoäly voi suoraviivaistaa tekemistä sekä vähentää hukkaa automatisoimalla ja uudistamalla prosesseja. Mutta riittääkö tämä?

Laajemmin ajatellen tekoälyn vastuullinen käyttö on suuri mahdollisuus, kun halutaan rakentaa ihmiskeskeistä ja fiksua yhteiskuntaa. Meidän on sekä kehitettävä uusia ratkaisuja että suojeltava yhteiskuntaa tekoälyn riskeiltä. On siis oltava hereillä sen suhteen, mihin teknologiaa hyödynnetään ja mitä tästä voi seurata. Toisaalta ainakin tällä hetkellä useimmat teolliset tekoälyratkaisut ovat täsmätuotteita – älykäs, ennakoiva kunnossapito ei ole omiaan ravisuttamaan yhteiskunnan rakenteita.

Monilla toimialoilla on valtava määrä kohteita, joissa tekoälyä olisi yllättävänkin helppo hyödyntää – useimmat tuotantolaitokset ovat keränneet vuosikymmenet dataa, joten sitä on tallessa enemmän kuin riittävästi koneoppimista hyödyntävien sovellusten käyttöön. Teollisuus ei ole ainoa ala, missä dataa ja tekoälyn sovelluskohteita on suuri määrä. Fujitsu Finland työstää parasta aikaa tekoälytuotteita esimerkiksi terveydenhoitoon ja julkiselle sektorille.

Useimmat tuotantolaitokset ovat keränneet vuosikymmenet dataa. Sitä on tallessa enemmän kuin riittävästi koneoppimista hyödyntävien sovellusten käyttöön.

Monet toimialat tarttuvat jo tekoälyyn kilpailukykysyistä. Muidenkin kannattaisi kartoittaa mahdolliset käyttökohteet. Muuten on riskinä, että tekoäly jämähtää prosessiautomaatioon eli siitä tulee alisuorittaja. Tietotekniikka-alalle on suuri haaste tukea asiakkaitaan paremmin, jotta tekoälyn monet mahdollisuudet on mahdollista hoksata ja hyödyntää.

Simo Leisti

toimitusjohtaja

Fujitsu Finland Oy