Pisa-menestys on saanut suomalaiset tuijottamaan omaan napaansa

Pöntynen, Leena

Pisa-menestys on saanut suomalaiset tuijottamaan omaan napaansa

Ti, 03.12.2019 - 13:37 |
Leena Pöntynen

OECD:n jäsenmaiden yhteisen PISA (Programme for International Students Assessment) -tutkimuksen tulokset julkaistiin tänään. Tutkimuksessa selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja miten taidot kehittyvät ajan myötä sekä millaisia oppimista tukevia opiskeluasenteita ja -taitoja oppilailla on. 

Tuoreiden tulosten mukaan olemme edelleen maailman huippua lukemisessa. Matematiikassa osaamisessa ei ole tilastollista muutosta, mutta heikkojen osaajien määrä on maassamme lisääntynyt. Iloisin tulos on se, että suomalaiset nuoret ovat kaikkein osaavimpia ja samaan aikaan tyytyväisimpiä elämäänsä. 

Suomalaiset nuoret tyytyväisiä elämäänsä

Suomalaiset nuoret ovat kaikkein osaavimpia ja samaan aikaan tyytyväisimpiä elämäänsä. Kuva: OECD

Tulokset ovat tärkeitä, ja niiden äärelle on syytä pysähtyä, mutta samaan aikaan toivoisin malttia päätöksentekijöiltä sekä meiltä tuloksia tulkitsevilta hätäisiin tulkintoihimme.  

Suomen vahvuus vuodesta toiseen on kansainvälisesti ollut tulostemme tasaisuus: Suomessa voi varsin turvallisesti laittaa lapsensa mihin tahansa kouluun ja luottaa oppilaan saavan hyvää opetusta. Suomi oli edelleen tässä maailman huipulla. Edellisissä 2015 PISA-tuloksissa alkoi näkyä merkkejä siitä, että tämä todellisuus on myös Suomessa murenemassa. Koulu ei pysty enää samalla tavalla tasoittamaan lasten kotitaustasta johtuvia eroja. Olen kuitenkin usein jäänyt pohtimaan, ovatko tasaiset tuloksemme (vain) koulujärjestelmän tuloksia vai kertovatko ne kenties jostakin muustakin. 

Suomessa lapsella on maailman tasa-arvoisimmat mahdollisuudet osallistua opetukseen. Mahdollisuuksien tasa-arvo rakentuu jo kehdosta lähtien – tai oikeastaan jo ennen sitä. Maksuton neuvolajärjestelmä, halpa tai jopa maksuton varhaiskasvatus, julkiset terveys- ja sosiaalipalvelut sekä suun terveyden huolto. Maksuttomassa esiopetuksessa ja peruskoulussa on koulukuljetusoikeus, maksuttomat kouluruuat ja oppimateriaalit. Kaikki nämä mahdollistavat sen, että Suomessa jokainen lapsi todella pääsee kouluun. Tämä ei ole itsestäänselvyys maailmalla, edes länsimaissa! 

Koulujen väliset erot

Suomessa koulujen väliset erot oppilaiden osaamisessa ovat maailman pienimpiä. Kuva: OECD 

PISA-tuloksia ei kannata sivuttaa, kun mietitään koulumme kehittämiskohteita. Tuloksista näkyy, että maailmalla koulumaailma menee eteenpäin kovaa vauhtia. Olemme harmillisen tietämättömiä tai edes liian vähän kiinnostuneita siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Pisa-menestys on saanut suomalaiset tuijottamaan omaan napaansa sen sijaan, että oppisimme maailmalta huikeista käytännöistä, joilla opetusta kehitetään jatkuvasti.  

Vain harvat suomalaiset opettajat pääsevät tutustumaan tähän kehitystyöhön maailmalla ja valitettavasti suomalainen media ei kirjoita innostavia juttuja koulutuksesta. Muutama viikko sitten Helsinkiin kokoontui 250 koulutusgurua ja Helsingin kaupunki järjesti yli 250 avointa pop-up-tilaisuutta, joissa pääsi tutustumaan opetuksen uusiin tuuliin. Suomen mediassa tästä ei kirjoitettu sanaakaan, mutta kansainvälisesti asia kiinnosti jopa Forbesia. Samaan aikaan oppilaamme tulevat kuitenkin kilpailemaan osaamisellaan tulevaisuudessa yhä globaalimmassa ympäristössä.  

Maamme tulee kohtaamaan työelämän murroksen ensimmäisenä ensimmäisenä.

Pisa-tulokset muistuttavat meitä siitä, että oppimisen tulee kehittää taitoja, joita tarvitsemme tulevaisuuden työelämässä. Suomelle tämä on äärimmäisen kriittistä, sillä maamme tulee kohtaamaan työelämän murroksen ensimmäisenä, ja OECD:n vertailussa Suomessa on kaikkein korkein kysyntä korkealle osaamiselle.  

Tarvitsemme vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista

Yhteiskuntamme tarvitse vahvaa osaamista matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, sillä esimerkiksi digitalisaatio sekä kestävän kehityksen haasteet ovat läsnä kaikilla aloilla. Kysymys on pitkälti siitä, miten opetamme oppilaitamme ratkaisemaan haasteita luovasti yhdessä yhdistäen eri tieteenalojen tietoa ja toistensa osaamista. Näihin tavoitteisiin voidaan päästä esimerkiksi kehittämällä opettajiemme osaamista sekä oppiaineiden substanssissa että monipuolisissa työtavoissa ja yhteisopettajuudessa sekä lisäämällä kouluun monialaista oppimista. 

Tuossa mainitsemassani opetuskonferenssissa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori totesi puheessaan, että Suomessa ei valitettavasti ole maailman parhaat koulut, mutta meillä on maailman parhaat huonoimmat koulut. Tämä on juuri yksi niistä vahvuuksista, joihin meidän pitää edelleenkin satsata. Relevantti asia suomalaisia oppimistuloksia ajatellen on pitää huolta yhteiskuntamme perustuksista, siitä, että jokainen koulu on hyvä koulu.

Tullaksemme maailman parhaiksi hyviksi kouluiksi olisi suomalaisella koululla paljon opittavaa maailmalta. Tunnistamalla ja levittämällä hyviä käytäntöjä voimme todella noukkia hyvään, tasaiseen järjestelmäämme rusinoita pullista. Ja samaan aikaan pitää huolta kaiken perustasta: siitä, että jokainen lapsi voi hyvin, oppii, luottaa itseensä ja haluaa oppia lisää! 

Lisätietoja:

Koultusjohtaja Leena Pöntynen, 040 130 6113

Lisää aiheesta:

Selvitys: Työpaikkoja olisi tarjolla – Tekniikan alan koulutus voisi ratkaista osaajapulan opiskelijamääriä kasvattamalla

Blogi: Osaamiseen investoiminen on yrityksille elinehto

Selvitys tekniikan korkeakoulutuksesta 2019: Työtä on – mistä osaajat? Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen