Ruotsi vei täpärästi viisuvoiton − osaajakilpailussa Suomen takamatka on pitkä

Suomalaisia ennätyksiä rikotaan nyt muuallakin kuin Euroviisujen yleisöäänestyksessä. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on hypännyt alkuvuodestakin ylöspäin, vaikka taloudessa kasvu on jo jämähtänyt paikoilleen. Maaliskuun lopussa rikkoutui 340 000 työntekijän haamuraja.

Rekrytointi jatkuu siis ripeänä, vaikka talouden globaali tilanne on nuiva. Mistä tämä poikkeuksellinen asetelma kertoo? Se on konkreettinen todiste kovasta työvoimapulasta. Eikä henkilöstömäärän kasvu tähän jää, jos palkattavia osaajia riittää. Siis JOS.

Tyhjästä on paha nyhjäistä, sanotaan. Lukuisat teknologiayritykset ympäri Suomen kertovat palkkaavansa heti lisää työntekijöitä, jos heitä vaan olisi saatavilla. Pulaa on niin ammatillisista osaajista kuin korkeasti koulutetuista. Teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen seuraavan vuoden aikana peräti 130 000 uutta osaajaa.

Työvoimapula rajoittaa kasvua ja vaikeuttaa hyvinvoinnin rahoitusta, yritysten on vaikea hoitaa asiakastilauksia, investoinnit lykkääntyvät. Tulppa ei siis rajoita ainoastaan teknologiayritysten kasvua. Työvoimapulasta on hyvää vauhtia muodostumassa myös suomalaisen hyvinvoinnin tulppa.

Yritys ei voi suunnitella tulevaa, jos näkymä osaajien saatavuudesta puuttuu.

Säätytalolla mietitään parhaillaan, miten Suomi käännetään kasvun tielle. On pakko onnistua, jotta hyvinvointipalvelut voidaan pelastaa. Reunaehdoissa ei ole hurraamista, kun työikäinen väki vähenee hurjinta tahtia Euroopassa. On siis äärettömän tärkeää, että koulutuksen resurssit eivät vähene, tki-toimintaan satsataan lisää ja investointien luvitus nopeutuu.

Uudet innovaatiot ja vientituotteet eivät synny tyhjästä, ne ovat ihmisten aikaansaannoksia. Yritykset eivät voi suunnitella tulevaa, jos näkymää osaajien saatavuudesta ei ole. Ilman työntekijöitä kasvu on vain läjä hyviä suunnitelmia.

Tulevan hallituksen on löydettävä osaajapulaan monipuoliset ratkaisut. Kohtaanto-ongelman edessä ei ole enää varaa nostella käsiä. Suomessa on 250 000 työtöntä ja vähintään 200 000 avointa työpaikkaa. Työllistymisen haaste on eittämättä kova, mutta ei se mahdoton voi olla.

Kohtaanto-ongelman edessä ei voi enää nostella käsiä.

Nyt kun työpaikkoja on hyvin tarjolla, on oivallinen hetki tehdä muutoksia kannustinloukkuja aiheuttavaan sosiaaliturvaan. Samalla tarvitaan tietenkin toimivia ja yritysten tarpeita vastaavia täsmä-, muunto- ja täydennyskoulutuksia.

Kaikille pitäisi jo olla selvää, että Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon onkin nyt ennätyksellisen myönteistä. Yhä useampi ymmärtää, että esimerkiksi sote-alan kriisi ei ratkea omin voimin. Ilman maahanmuuttajia eivät kulje myöskään bussit, taksit eivätkä paikat tule siivotuiksi. Uusien tilastojen mukaan myös maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut kohisten ja on enää parin prosenttiyksikön päässä kantasuomalaisten luvusta.

Teollisuudessa ulkomaisista työntekijöistä kertyy koko ajan lisää hyviä kokemusta. Oli yritys missä päin Suomea tahansa ja minkä kokoinen tahansa, sen on syytä paneutua ulkomaisen työntekijän palkkaamiseen. Niin moni jo tekeekin. Kielimuuri on ylitettävä ja työnantajabrändistä pidettävä hyvää huolta, mutta kaikkein eniten muokkausta tarvitsevat asenteet. Monimuotoisuuden on iskostuttava osaksi yritysten arvoja, johtamista sekä HR-käytäntöjä.

Ei turhia esteitä maahanmuutolle, mutta vältetään Ruotsin virheet.

Pula osaavasta työvoimasta on globaalia, ja kilpailu näyttää vaan kiristyvän. Tämä on syytä muistaa Säätytalolla. Viime viikolla uutisoitiin Ruotsin osin kiristyvästä maahanmuuttopolitiikasta. Tuohon päätökseen ei saa nyt tuijottaa, sillä Ruotsin lähtötilanne on aivan toinen. Työvoiman määrä on kasvanut Ruotsissa tasaisesti vuosia, ja myös työllisyysaste on korkeampi kuin meillä. Ponnistamme kaukaa takamatkalta.

Tarvitsemme Suomeen runsaasti uusi tekijöitä, eikä maahantulolle pidä asettaa epätarkoituksenmukaisia esteitä. Päinvastoin prosesseja pitää sujuvoittaa ja digitalisoida. Ei saa kuitenkaan vähätellä maahanmuutosta mahdollisesti seuraavia ongelmia. Vältetään Ruotsin virheet ja hoidetaan kotoutuminen Ruotsia paremmin!

Minna Helle
Varatoimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry
050 3414884
minna.helle@teknologiateollisuus.fi