Strategia on myös arjen pieniä päätöksiä
Uudistamme Teknologiateollisuus ry:ssä parhaillaan strategiaamme. Siihen liittyy tietenkin isojen suuntaviivojen vetämistä tuleville vuosille: millaisessa maailmassa toimimme, mitä jäsenyrityksemme meiltä odottavat, mitä yhteiskunta meiltä odottaa – mitä me tavoittelemme seuraavien vuosien aikana.
Vielä kesken olevan strategiauudistuksen keskiöön on noussut myös meidän – Teknologiateollisuuden henkilöstön – oma uudistumisemme.
Hienot strategiat jäävät ihan liian usein vain hienoiksi strategioiksi. Niistä ei ole hyötyä, jos niiden toteuttajat eivät niitä muista tai omaksu.
Strategian toimeenpano koostuukin työyhteisön arjen yksittäisistä päätöksistä. Tartuimme tähän näkökulmaan Teknologiateollisuus ry:n viimeviikkoisilla kehityspäivillä ja pelasimme strategiapeliä koko henkilöstön kesken.
Strategiapelillä harjoitellaan arjen päätöksiä ja yhteisiä pelisääntöjä.
Sana "strategiapeli" ei välttämättä herättänyt etukäteen pelkästään ihastusta. Moni on työuransa aikana päässyt pelaamaan erilaisia enemmän tai vähemmän hyviä työyhteisönkehittämisleikkejä. Pelimetaforatkaan eivät ole kovassa huudossa; "Otaksä tästä kopin" johtaa Hesarin äänestystä työelämän ärsyttävimmistä fraaseista. Porukka lähti kuitenkin ennakkoluulottomasti pelaamaan!
Strategiapeliä pelattiin pöydissä, joissa oli ennalta nimetyn pelinrakentajan lisäksi kuusi henkilöä. Peliä varten oli etukäteen kerätty työelämän arkisia päätöksentekotilanteita pelinrakentajia ja johtoa haastattelemalla. Päätöstilanteille oli rakennettu viisi vaihtoehtoista ratkaisua. Johtoryhmä pisteytti nämä ratkaisut asteikolle miinus kympistä plus kymppiin. Parhaimmalle ja huonoimmalle ratkaisulle tehtiin etukäteen perustelut.
Peli kulki niin, että pelinrakentaja arpoi esille ratkaistavan tilanteen vaihtoehtoineen. Ryhmänjäsenet pohtivat kukin mielestään parasta ratkaisua, tässä vaiheessa ilman keskustelua. Kukin laittoi omista pelikorteistaan mielestään parhaan ratkaisun numeron eteensä alassuin. Kun kaikki olivat valmiita, kortit paljastettiin. Jokainen joutui ja pääsi perustelemaan oman ratkaisunsa. Tämän jälkeen pelinrakentaja alkoi johtaa keskustelua siihen suuntaan, että ryhmälle löytyisi yksi yhteinen ratkaisu. Kun yhteinen ratkaisu löytyi, se lukitaan yhteiseksi ratkaisuksi.
Pelinrakentaja kävi läpi vaihtoehtoisten ratkaisujen perustelut. Mikäli kaikki äänestivät heti samaa parasta ratkaisua, ryhmä saa bonuspisteitä. Tätä tarvitaan, jos pelissä on useampia ryhmiä kilpailemassa keskenään.
Strategiapeli osoittautui erinomaiseksi tavaksi luoda organisaatiossa yhteisiä toimintatapoja, sitouttaa niihin, kommunikoida yksilön vastuuta omaan työhönsä liittyvissä päätöksissä ja rakentaa yhteishenkeä. Kaikki pääsivät osallistumaan ja perustelemaan ratkaisunsa.
Uskaltaisinkin sanoa, että strategiapeli "osui maalin". Näin voi päätellä pelin herättämästä keskustelunsorinasta, vastaväitteistä, innostumisesta ja jälkipeleistä.
Jorma Turunen
toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
