Suomalaisten matemaattis-luonnontieteellistä osaamista täytyy vahvistaa: 3+1 ehdotusta 

Leena Pöntynen

Suomalaisten matemaattis-luonnontieteellistä osaamista täytyy vahvistaa: 3+1 ehdotusta 

22.2.2021 klo 7.00 |
Leena Pöntynen

Matematiikan kirjoittamisen määrä ylioppilaskirjoituksissa on kasvanut. Tämä on hienoa, sillä näille osaajille on tulevaisuudessa töitä. Samaan aikaan meidän tulee olla huolissamme matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen pohjasta, sillä suomalaiset oppimistulokset olivat kansainvälisissä selvityksissä laskusuunnassa koko 2010-luvun.  

LUMA (matemaattis-luonnontieteellinen) -osaamisen lasku nostettiin esille valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon luonnoksessa parikin kertaa, mutta konkreettisia toimenpiteitä osaamistason nostoon ei ehdotettu. Selontekoon tulee nostaa vähintäänkin kansallisen LUMA-strategian valmistelu, jossa nimetään pitkäjänteinen kehittämisohjelma matemaattis-luonnontieteellisen sekä teknologisen osaamisen vahvistamiseksi. 

Maailmalla näistä oppiaineista puhutaan nimellä STEM tai STEAM (science, technology, engineering, mathematics, usein höystettynä taideaineiden A:lla, eli arts). Suomessa peruskoulun tuntijaossa STEAM-aineita on noin kolmannes kaikista oppitunneista. 

Millaisia LUMA-osaamista vahvistavien toimenpiteiden sitten tulisi olla? Pohditaan tätä nyt nimenomaan matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen vahvistamisen näkökulmasta: 

1. STEAM-osaaminen tulisi nostaa pitkäjänteiseksi tavoitteeksi myös kansallisessa opettajien täydennyskoulutuskentässä.  

Laadukasta osaamisen kehittämistä on jo maksutta saatavissa ihan jokaiselle opettajalle. Esimerkiksi Joustavaan matematiikkaan -kokonaisuus on maksutta verkossa ja siinä on eri sisältöihin pureutuvia kokonaisuuksia varhaiskasvattajille, luokanopettajille ja aineenopettajille.  

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö teki vielä rohkean ja uudenlaisen ratkaisun: Se palkitsee sata ensimmäistä tänä vuonna koulutuksen suorittavaa 1000 euron stipendillä. Upea kannustin kaikille opetusalan ammattilaisille ymmärtää lisää matematiikan pedagogiikkaa! 

2. Mahdollistetaan STEAM–sivuaine jokaisessa opettajankoulutusyksikössä.  

On käsittämätöntä, että äärimmäisen harva luokanopettaja on erikoistunut näihin aineisiin opinnoissaan, sillä näiden aineiden sivuaineopinnot kuten matematiikan tai biologian perusopinnot eivät useinkaan juuri vastaa siihen tarpeeseen, jota luokanopettaja työssään tarvitsee. Tarve LUMA-aineita yhdistävälle, maailman monimuotoisuutta hämmästelevälle opettajien osaamisen kehittämiselle siis olisi.  

Oulun yliopisto on lähtenyt taklaamaan tätä ongelmaa, ja syksyllä 2020 Oulussa starttasi STEAM-sivuaine, joka yhdistää näitä kaikkia aineita. Sivuaineryhmä muodostui sekä perustutkinto-opiskelijoista että jo kentällä olevista konkareista. Erinomainen, konkreettinen lähtökohta olisi, että STEAM-sivuainekokonaisuus mahdollistettaisiin jokaisessa opettajankoulutusyksikössä kautta Suomen. 

3. Arvostetaan opettajien STEAM-osaamista rekrytoinneissa ja palkkauksessa.  

Kun opettajilla olisi osaamista alalle, voisivat työnantajat korostaa STEAM-osaamista opettajarekrytoinneissaan. STEAM-sivuaineen suorittamista voitaisiin palkita henkilökohtaisilla palkanosilla, tai aineopinnot tehnyttä luokanopettajaa aineenopettajan palkalla jo alakoulussa, vaikkei erikoistuminen suuntaakaan yhteen oppiaineeseen, vaan oppiaineiden yhdistelmään. Se todellakin olisi myös opetussuunnitelman perusteiden mukaista osaamisen arvottamista, sillä laaja-alainen osaaminen ja monialainen, oppiainerajat ylittävä oppiminen on nostettu opetussuunnitelmissa tärkeään rooliin ja sen merkitys vain kasvaa tulevaisuuden maailmassa.  

Paikallisesti rekrytoinnin painottaminen ja palkkauksen kohdentaminen on mahdollista jo nykyisillä normeilla, ja muokattavissa esimerkiksi tänä keväänä kuntien järjestelyvaraerän kohdentamisessa. 

+ Lisätään monialaisen oppimisen oppitunteja.

Kun peruskoulun tunneista aletaan puhua, syntyy helposti keskustelu uusista oppiaineista tai yksittäisten tuntien lisäämisestä. Pohjoismaisesti tarkastellen Suomessa STEAM-oppiaineita on varsin paljon, mutta toki niiden riittävyyttä ja sisältöjä tulisi tarkastella kriittisesti.  

Muuttuvassa maailmassa kyky ajatella ja yhdistää tietoa monipuolisesti on keskeinen taito. Siksi lisäisin oppitunteja kullekin vuosiluokalle monialaiseen oppimiseen, opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Sisällöt näille tunneille löytyisivät helposti STEAM-sisällöistä ja tavoitteista sekä työtavoiksi voitaisiin hyvin valita taide-, tiede- ja teknologiakasvatuksen työtapoja.  

Aloitetaanko näistä? 

Lisätietoja:  

Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, 040 130 6113, twitter: @leenapontynen 

Lisää aiheesta: 

Pitkän matematiikan kirjoittajista ensi kertaa suurin osa naisia – Hyväksytysti pitkän matematiikan suorittaneita kaikkiaan 20 prosenttia aiempaa enemmän 

Kumpi voittaa: opettamisen supertähti vai joukkueellinen uutta oppivia opettajia? 

Blogi: Mikä mättää matematiikassa?