Suomen robotisaatioaste on hälyttävän matala
Tänään käynnistyy eurooppalainen robottiviikko, joka luotiin vuonna 2010 edistämään tietoisuutta robotisaatiosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisiin ja liiketoimintaan. Viikon erityinen tavoite on kannustaa nuoria opiskelemaan ja työllistymään alalla. Viime vuonna Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa, ja hyvien kokemusten siivittämänä robottiviikko saa jatkoa.
Syytä onkin. Suomen robotisaatioaste on hälyttävän matala verrattuna muihin pitkälle teollistuneisiin maihin. Suomalainen robottikeskustelu on lapsen kengissä, eikä robottien tuomia mahdollisuuksia yleisesti ottaen tunneta riittävästi, saati muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta osata hyödyntää.
Robotit ja laajemmin teollinen automaatio parantavat laatua, tuottavuutta ja energiatehokkuutta. Tämä on myös oivallettu kehittyvillä markkinoilla, joissa kasvuprosentit ovat viime vuosina olleet huimia. Kiinan robottimarkkina kasvoi 60 % vuonna 2013, Afrikan kasvuprosentti vuotta aiemmin oli 87.
Yhdysvalloissa puhutaan botshoringista. Termi on yhdistelmä sanoista robot ja reshoring. Toisin sanoen valmistuksen paluu Yhdysvaltoihin tapahtuu pitkälti robottien avustamana. Robotit leikkaavat työvoimakustannusten merkitystä – seikka, mikä usein on ollut merkittävä ajuri tuotannon siirrolle halvemman kustannustason maihin. Tuotannon paluu luo uusia työpaikkoja.
Suomessa on arviolta 122 robottia kymmentä tuhatta työntekijää kohden. Saksan vastaava luku on 282, Japanin 323 ja Korean 437. Käsi sydämelle, milloin yrityksessäsi on viimeksi arvioitu automaation mahdollisuuksia?
Tauno Heinola
Toimitusjohtaja
ABB Oy
