helena_soimakallio-3hirescc.jpg

Tavoitteena pieni jalanjälki ja suuri kädenjälki

|
Helena Soimakallio

Kuluva viikko on osoittanut selvästi, että huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen. Niin YK:ssa pidetyissä korkean tason neuvotteluissa kuin kaduilla marssineiden nuorten puheenvuoroissakin on ollut yksi selkeä viesti: tavoitteista puhumisen sijasta meidän on ryhdyttävä tekoihin. 

Teknologiateollisuus on muiden suurten teollisuustoimialojen tavoin lähtenyt laatimaan omaa ilmastotiekarttaansa. Ensi keväänä valmistuva selvitys tulee kuvaamaan kuinka etenemme kohti hallitusohjelmassa asetettua tavoitetta hiilineutraalista Suomesta 2035.

Tiekartan muodossa esitetty strateginen suunnitelma on tarpeen, sillä vähähiilisyys saavutetaan eri sektoreilla eri tahdissa, erilaisin ratkaisuin ja vaihtelevin kustannuksin. Toisaalta yrityksillä on sama toimintaympäristö ja yhteisiä tarpeita esimerkiksi puhtaan energian saatavuuden suhteen.

Panostukset kestävään kehitykseen palautuvat moninkertaisina sekä yrityksille että yhteiskunnalle.

Suomalainen teollisuus voi vastata ilmastohaasteeseen monin eri tavoin. Voimme esimerkiksi muuttaa prosesseja vähähiilisiksi, tehostaa energian ja materiaalien käyttöä sekä ottaa käyttöön vaihtoehtoisia raaka-aineita ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja. 

Nämä panostukset kestävään kehitykseen palautuvat moninkertaisina sekä yrityksille että yhteiskunnalle, sillä ne lisäävät suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä ja kysyntää myös kansainvälisesti. 

Tämä ns. kädenjälki on keskeisessä roolissa myös Teknologiateollisuuden tiekartassa. Puhtaiden ratkaisujen kansainvälinen bisnespotentiaali sisältyy kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuvaan ensimmäiseen vaiheeseen, jossa käydään lävitse myös kaikki tuotantoprosessit ja -teknologiat sekä niiden energiankäyttö ja päästöt. Tavoitteena on myös määritellä tarvittavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset.

Keväällä siirrytään arvioimaan toimenpiteiden vaiheistusta ja kustannuksia skenaarioiden avulla. Tämä toukokuun loppuun mennessä tehtävä osuus sisältää lisäksi analyysin eri ohjauskeinojen vaikuttavuudesta sekä suositukset tarvittavista toimenpiteistä.

Kunnianhimon taso asetettava korkealle

Kaikilta toimialoilta tarvitaan jatkossa entistä voimakkaampia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, jotta Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Toimialakohtaisten tiekarttojen laadintaa koordinoiva työ- ja elinkeinoministeriö edellyttääkin toimialojen tiekartoilta mahdollisimman korkeaa kunnianhimon tasoa. Tämä tarkoittaa tavoitevuoden ohella esimerkiksi sitä, ettei neutraaliutta lasketa vaikkapa hiilen talteenoton ja varastoinnin (CCS) varaan.

Kunnianhimosta huolimatta tiekarttojen on oltava realistisia, jotta toimialojen yritykset voivat aidosti sitoutua niihin ja kokea ne omakseen. Realistisuus on myös edellytys sille, että niitä voidaan hyödyntää suunnitellusti kansallisten ilmasto- ja energiapolitiikan päivitysten ja laskemien valmistelussa.

Tiekartoista vastuullisiksi ja vaikuttaviksi teoiksi

Ilmastotyötä on tehty yrityksissä kauan ennen tiekarttoja, ja sen pitää jatkua pitkään niiden laadinnan jälkeen. Teknologiateollisuus tulee osaltaan kannustamaan ja tukemaan yrityksiä päästövähennysmahdollisuuksien tunnistamisessa, toteuttamisessa ja seurannassa. Rinnan tiekarttojen kanssa kehitämme yhteistyössä jäsenyritysten, muiden liittojen ja ministeriöiden kanssa muun muassa nettovaikutuslaskureita, seurantamittareita ja työkirjoja, joiden avulla sanoista tulee vastuullisia ja vaikuttavia tekoja.

 

Helena Soimakallio
Johtaja, kestävä kehitys