Teollinen internet on arkipäivää, ei nippu visioita

Insinöörille saattaa olla tuskallista nähdä teollisuuden innovaatioita käsiteltävän kuten julkisuuden henkilöitä: ensin ylistettyinä maasta taivaaseen ja sitten vedettyinä alas jalustoiltaan. Teollinen toiminta on pitkäjänteistä ja arkipäiväistä. Välillä tulee oivalluksia, suurin osa ajasta toteutetaan niitä.

Tällä hetkellä IoT, Internet of Things, kuluttajaversiona ja teollisena internettinä, on nousemassa julkkikseksi. Sen odotetaan pelastavan Suomen, kunhan teemme tarpeeksi strategioita sen ympärille. Tähän keskusteluun on ehkä hyvä sallia insinöörinäkökulma: teollinen internet on ollut pitkään arkipäivää, ja se kehittyy askel askeleelta kaikilla toimialoilla, joita itsekin Pöyryllä seuraan. Paperikoneet ovat olleet kytkettyinä etäseurantaan jo pitkään, ja paperikoneen sisällä informaationsiirto - ”keskustelu” - on vilkasta. Varastot keskustelevat, tosin välillisesti, tuotantolaitteiston kanssa. Yhteiskunnallinen infrastruktuuri liikenteestä vesilaitoksiin ei toimisi ilman toisiinsa kytkettyjä keskustelevia solmuja. Näissä nykyteknologia olisi jo valmiimpaakin, jos lainsäädäntö sallisi esimerkiksi mobiilidatan käytön. Tämä yhteiskunnan digitalisointi etenee jatkuvasti joka rintamalla nostokurjesta kännykkämaksamiseen.

Olen voinut seurata tätä muutosta maailmanlaajuisesti, ja totta kai se on jo meilläkin muuttanut yrityksen toimintatapoja ja tarjontaa. Olemme paikallisestikin osa kansainvälistä kilpailua, ja meidän on oltava vähintään yhtä hyviä kuin muut pärjätäksemme. Tämä tarkoittaa suuria panostuksia ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa.

On kaksi seikkaa, jotka ohjaavat menestystä jatkossa:

1. Ratkaistaan oikeita ongelmia
   Ei se, että venttiilillä on nettiosoite ja sillä voisi teoriassa olla Facebook-sivu, ole itseisarvo. Enemmän fokusta on laitettava siihen, miten pystymme luomaan ja toteuttamaan seuraavan sukupolven teolliset ratkaisut resurssiniukasti, joustavasti ja kilpailukykyisesti. Meidän tulee olla avoimia hyvinkin erilaisille ideoille, pystyä testaamaan ne mahdollisimman nopeasti ja lähteä toteuttamaan parhaita.
2. Pidetään mielessä turvallisuus
   Kun hakkeri nyt varastaa luottokortteja, sotkee teollisten sentrifugien toimintaa, pystyy aiheuttamaan laajoja sähkökatkoksia – mitä sitten, jos kaikkeen pääsee murtautumaan ja vaikkapa voimalan turbiinit voi laittaa soittamaan Porilaisten marssia? Kukaan ei tiedä miten turvata kaikkeen kytketyt laitteet. Tähän tarvitaan aktiivista valmistautumista ja ongelmien ennakointia.

Vähän IoT:ssä on hypetyksenkin makua. Toisaalta: Suomi voi todella nousta, jos tässä ajattelussa ja kehittelyssä osaamme murtaa teollisten sektorien rajat ja turvatuilla yhteyksillä mahdollistaa esimerkiksi lisää resurssitehokkuutta energia-, metsä-, kemian, ohjelmisto- ja teknologiateollisuuden yhteistyöllä. Meillä on jo teknologiaa ja osaajat uusiin suuriin kokonaisuuksiin, joita voisimme Suomesta tarjota, mutta veturi puuttuu – kukaan ei koe olevansa veturinkuljettaja.

Siinäpä asian ydin: jatketaan pitkäjänteistä työtä, mutta päätetään toimia yhdessä eri tavalla. Siihen ei tarvita IoT:tä, vaan vaikkapa saunailtaa.

Pasi Tolppanen
toimitusjohtaja, Pöyry Finland Oy