Teollisuusliiton palkkavaatimukset vs. muiden maiden sopimuskorotukset
Teollisuusliitto on jättänyt Teknologiateollisuudelle lakkovaroituksen, jonka avulla liitto tavoittelee tuntuvia palkankorotuksia ja merkittävää nousua työvoimakustannuksiin. Toteutuessaan liiton tavoite olisi vakava uhka suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle ja lopulta koko Suomen työllisyydelle.
Teollisuusliitto on perustellut vaatimuksiaan muutamilla esimerkeillä muissa maissa tehdyistä sopimusratkaisuista.
On syytä muistaa, että sopimuskorotusten vaikutus todelliseen ansiokehitykseen vaihtelee huomattavasti eri maissa. On harhaanjohtavaa tehdä suoraa vertailua Suomen ja muiden maiden sopimuskorotusten välillä.
Esimerkiksi Saksassa sopimuskorotukset määrittelevät vain hyvin vähän, miten ansiot todellisuudessa kehittyvät. Talouden ja työllisyyden tila vaikuttaa olennaisesti ansiokehityksen vauhtiin. Ja mikä onkaan Saksan tilanne nyt? Maan teollisuustuotanto on supistunut jo yli puolitoista vuotta. Tässä tilanteessa palkat eivät välttämättä nouse niin paljon kuin työehtosopimuksessa sovittiin. Saksassa palkat joustavat myös alaspäin.
Suomessa taas palkat joustavat verraten vähän. Jos työehtosopimuksessa sovitaan jotakin, niin sen mukaan sitten mennään plus palkkaliukumat päälle. Jos työehtosopimusratkaisut mitoitetaan väärin, talouskasvu kärsii Suomessa enemmän kuin monissa muissa maissa. Finanssikriisin jälkeiset lähes kymmenen vuotta sen meille katkerasti opettivat. Toisaalta aivan viimeiset vuodet olemme saaneet nauttia parantuneen kilpailukyvyn tukemasta kasvusta.
Juuri nyt elämme kuitenkin epävarmaa aikaa: talouden kasvu on hidastunut ja näkymät ovat sumuiset. On hyvin mahdollista ja jopa erittäin todennäköistä, että kilpailijamaissa ansiokehitys reagoi hidastuvaan kasvuun. Tällaisessa käännepisteessä TES-ratkaisuiden ylimitoitus olisi Suomessa erityisen haitallista.
Vientivetoisen työmarkkinamallin myötä Teknologiateollisuus on kiinnittänyt erityistä huomiota Suomen Pankin analyyseihin kustannuskilpailukyvystä. Suomen Pankin lähtökohtana on tehdä vertailua euromaihin ja keskeisiin kauppakumppanimaihin.
Viimeksi Radion Ykkösaamussa 27.11. Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja korosti, että on hyödyllisempää tehdä vertailua laajempiin maajoukkoihin kuin yksittäisiin maihin. Näin todella on – puhumattakaan, että vertailua tehdään yksittäisen maan yksittäiseen työehtosopimusratkaisuun.
