korkean teknologian yritys
Tiedote

Ei mainittavaa elpymistä, mutta alamäki vaikuttaa pysähtyneen teknologiateollisuudessa

Heikko kysyntä vaivaa edelleen laajasti teknologiayrityksiä. Yli puolet teollisuusyrityksistä ilmoittaa yhä, että hiljaisin aika on vasta edessä. Osa suuremmista yrityksistä kertoo kuitenkin jo näkymien kirkastuneen. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli syyskuun lopussa lähes 40 000 ihmistä.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun sekä koronan vaikutuksia erityisesti selvittävään koronapulssikyselyyn. Kyselyt tehtiin lokakuun aikana.

Lähes kolmannes teollisuustoimialojen yrityksistä raportoi, että heikko kysyntä vaivaa toimintaa erittäin paljon. Luku on pysynyt lähes muuttumattomana koko syksyn ajan. Vaikeudet kasautuvat nyt erityisesti pk-yrityksiin, sillä osa suurista ja keskisuurista yrityksistä onnistui kääntämään tilaukset kasvuun heinä−syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

− Kokonaisuutta arvioitaessa voidaan todeta, että alamäki ei enää jatkunut kolmannella vuosineljänneksellä. Teknologiayritysten tilanne jatkuu kuitenkin haastavana pitkälle alkutalveen. Yrityksillä on myös kasvava huoli koko ensi vuodesta, sillä toisen epidemia-aallon nopea voimistuminen luo uutta epävarmuutta. Yritysten väliset erot ovat poikkeuksellisen suuria, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Tilauskertymä positiivinen yllätys, taustalla muutama merkittävä onnistuminen

Kolmannen vuosineljänneksen tilauskertymä yllätti kaikesta huolimatta myönteisesti, sillä muutamat merkittävät onnistumiset käänsivät yhteenlasketun tilauskertymän kasvuun edellisen heikon kvartaalin jälkeen. Suurimmalla osalla yrityksistä tilaukset kuitenkin vähentyivät edellisestä kvartaalista.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä−syyskuussa euroina 8 prosenttia enemmän kuin edellisellä kvartaalilla. Tilauksia tuli kuitenkin 12 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

− Tilanteen piristyminen on toistaiseksi valitettavan kapeilla harteilla. Jos muutaman yrityksen erinomainen suoriutuminen jätetään pois laskuista, koko toimialan tilausten kasvu sulaa lähes kokonaan pois, Rautaporras muistuttaa.

Tarjouspyyntöjen määrän kehitys oli edelleen heikkoa, sillä kyselyn saldoluku pysyi miinusmerkkisenä. Tämä viestii siitä, että kysyntä markkinoilla on jatkunut heikkona.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa prosentin pienempi kuin edellisellä kvartaalilla ja 4 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Kustannustuki pikaisesti, EU-elvytysrahat järkevään käyttöön

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on huolissaan erityisesti pk-yrityksistä, jotka joutuvat ottamaan kovaa iskua koronatilanteen takia. Hänen mukaansa valmisteilla oleva kustannustuki on saatava mahdollisimman pian voimaan, ja sen kestoa tulee jatkaa vuoden 2021 puolelle. Suomella ei ole varaa siihen, että perusterveet yritykset kaatuvat tai joutuvat merkittävästi supistamaan tuotantokapasiteettiaan. Menetetty tuotanto ei tule välttämättä koskaan takaisin.

− Tulevaisuuden uskon rakentaminen on keskeistä kaikilla rintamilla. Yritykset arvioivat suhdannetilanteen pysyvän heikkona pidemmän aikaa, eikä se lupaa hyvää investointipäätöksille eikä työllisyyden kasvulle. Tämä on vakava uhka, Hirvola sanoo.

Hän toivoo, että päättäjät eivät sorru EU:n elvytysrahoja jakaessaan siltarumpupolitiikkaan vaan varat käytetään vaikuttaviin, investointeja, uudistumista ja vientiä kiihdyttäviin digivihreisiin hankkeisiin. Muuten elvytyksestä tulee menetetty mahdollisuus.

On aika neuvotella paikallisista palkkaratkaisuista

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle pitää erittäin tärkeänä, että teknologiateollisuuden työpaikoilla tartutaan tulevana talvena mahdollisuuteen neuvotella paikallisista palkkaratkaisuista. Tuoreet taloustiedot osoittavat, että lukuisilla yrityksillä ei ole mahdollisuutta työehtosopimuksiin kirjattuihin kahden prosentin palkankorotuksiin. Paikallisia ratkaisuja tarvitaan, ja edessä on todellinen happotesti paikalliselle sopimiselle.

− Huolta aiheuttaa myös se, että suomalaisen työn kilpailukyky uhkaa jälleen heikentyä tulevina vuosina. Työn hinnan ennustetaan kehittyvän Suomessa nopeammin kuin monissa kilpailijamaissa. Työpaikoilla on ensiarvoista keskustella yritysten näkymistä ja kilpailutilanteesta ja etsiä ratkaisuja, jotka auttavat pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa, Helle tähdentää.

 

Liitteet:

Kuvapaketti, Talousnäkymät 23.10.2020
Talousnäkymät-raportti 4/2020 23.10.2020
Teknologiateollisuuden XI koronapulssikysely 23.10.2020

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 040 063 3751
Työmarkkinajohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884
Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220