Mies ja kaapelit
Tiedote

Teknologiateollisuuden näkymät: Uusien tilausten määrä pettymys, kysyntä edelleen vahvaa

Teknologiateollisuuden suhdannetilanne jatkuu myönteisenä, mutta kovin kasvuvauhti on mahdollisesti jo nähty. Alan yritysten tilauskertymä vuoden kolmannella neljänneksellä oli odotuksiin nähden pettymys.

Tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt kuitenkin hyvällä tasolla, mikä kertoo tuotteiden ja palvelujen vilkkaasta kysynnästä. Rekrytoinnit piristyivät edelleen heinä–syyskuussa, ja teknologiayritysten henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

Suomalaisen teknologiateollisuuden suhdannetilanne on kehittynyt samansuuntaisesti kuin Euroopassa ja maailmalla laajemminkin.

– Teollisuuden näkymiä sumentavat etenkin vaikea raaka-aine- ja komponenttipula, kohonneet kustannukset sekä pula osaavasta työvoimasta. Kustannusten raju nousu voi johtaa myös yritysten kannattavuuden heikentymiseen, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta.

Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euromääräisesti kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Yli puolet tiedusteluun vastanneista yrityksistä raportoi tilauskertymän supistumisesta. Tilauskertymä oli kuitenkin kolmannella kvartaalilla seitsemän prosenttia suurempi kuin viime vuonna samana ajankohtana.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 syyskuussa. Telakoilla on edelleen suuri osuus tilauskannasta. Tällä hetkellä tilauskantaa paisuttavat myös materiaalien ja komponenttien saatavuudesta johtuvat toimitusvaikeudet.

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä Suomessa jatkoi kasvua vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 319 000 eli reilut 2 000 henkilöä enemmän kuin kolme kuukautta aiemmin.

Investoinnit vauhtiin, pikaisia toimia työvoimapulaan

Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan kasvukäyrän tasaantumista ei voi ohittaa olankohautuksella, vaikka taloudessa menee edelleen hyvin. Yksikään pysyvistä ongelmistamme ei ole ratkennut koronan jälkeisen nousukiidon aikana.

– Suomi tarvitsee investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä yhtä lailla koneisiin ja laitteisiin. Konkreettinen signaali suhdanteen jäähtymisestä on nyt saatu, ja talouskasvun hidastumisesta kertovat myös lukuisat pidemmän aikavälin ennusteet. Tarvitaan lisäsatsauksia TKI:hin, jouhevia lupakäytänteitä ja toimintaympäristön kehittämistä kaikkinensa, jotta kaivatut investoinnit päätyisivät Suomeen eivätkä muualle. Uusille investoinneille on tilausta myös vihreän siirtymän vuoksi, ja suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa, Hirvola tähdentää.

Hirvolan mukaan TKI-rahoitusta pohtiva parlamentaarinen työryhmä on paljon vartijana. On erittäin tärkeää, että työryhmä löytää pitkäjänteisen ratkaisun siitä, miten TKI-rahoitus saadaan tulevina vuosina nostettua tavoiteltuun 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä konsensuksesta tulee myös pitää kiinni jatkossa hallituspohjasta riippumatta.

Hirvola kiirehtii toimia myös kasvavaan työvoimapulaan.

– Yritysten kasvua haittaava työvoimapula, yli seitsemän prosentin työttömyysaste, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden velkaantuminen on mahdoton yhtälö. Koska tähän havahdutaan ihan oikeasti? Työllisyystoimia tarvitaan kuumeisesti. Samaan aikaan on varmistettava osaajien ripeä saatavuus myös maan rajojen ulkopuolelta, sillä kotimaiset kädet eivät riitä, Hirvola muistuttaa.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 040 063 3751
Johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220

Liitteet:
Tiedotustilaisuuden PowerPoint-esitys
Talousnäkymät-raportti 4/2021