Teknologiateollisuuden tilaukset kasvoivat reippaasti
Uusien tilausten arvo oli vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 40 prosenttia suurempi kuin edellisellä kvartaalilla ja 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Tilauskertymän arvoa kasvattivat omalta osaltaan myös nopeasti kohonneet tuottajahinnat.
Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.
– Vahva tilauskertymä on erinomainen uutinen. Myös liikkeellä olevien tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Myönteistä on sekin, että nyt – toisin kuin aiemmin syksyllä – selvä enemmistö yrityksistä raportoi uusien tilausten kasvusta, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta.
Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 8 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 16 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 joulukuussa. Telakoilla on edelleen suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Tilauskantaa paisuttavat tällä hetkellä myös materiaalien ja komponenttien saatavuudesta johtuvat toimitusvaikeudet.
– Tilauskertymä on erinomainen, mutta toimintaympäristöön liittyy myös merkittäviä ja osin vaikeasti ennakoitavia riskejä. Niitä ovat mm. toimitusketjujen ongelmat, inflaatio, pelätty palkkainflaatio ja keskuspankkien reaktiot talouskehitykseen. Myös geopoliittiset riskit ovat poikkeuksellisen suuret. Heikkojen signaalien mukaan toimitusketjujen ongelmat voisivat kuitenkin jonkin verran helpottua alkuvuoden aikana, mutta tilanne voi taas pahentua nopeastikin, Rautaporras muistuttaa.
Ennakkotietojen mukaan teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli viime vuonna Suomessa noin 87 miljardia euroa. Tämä on reilut 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Otollinen hetki investointien vauhdittamiselle
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kiirehtii maan hallitukselta investointeja vauhdittavia toimia. Teknologiateollisuuden eli Suomen suurimman vientialan tilanne näyttää nyt hyvältä, joten kasvua, vihreä siirtymää ja digitalisaatiota vauhdittaville investoinneille on otollinen maaperä.
Hirvolan mukaan hallituksen kehysriihestä tarvitaan päätökset mm. laajasta T&K-verokannustimesta ja T&K-rahoituslaista, joita parlamentaarinen TKI-työryhmä esitti. T&K-verokannustin on tärkeää saada käyttöön heti vuoden 2023 alusta. Rahoituslaki tarvitaan voimaan vielä tällä hallituskaudella; se sitouttaa poliittisia päättäjiä TKI-investointien kasvattamiseen lupausten mukaisesti 4 prosenttiin BKT:stä tulevina vuosina. Iso joukko teknologiayrityksiä on jo sitoutunut nostamaan omia panostuksiaan, jos parlamentaarisen työryhmän ehdotukset toteutuvat.
– Olen erittäin huolestunut julkisesta TKI-rahoituksesta. Jos mitään ei tehdä, määrärahat uhkaavat supistua ensi vuonna jopa useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Tämä johtuu mm. siitä, että hallituksen tekemät määräaikaiset lisäykset ovat poistumassa ja EU:n elpymispaketista tuleva rahoitus päättyy, Hirvola sanoo.
– Ei sovi unohtaa myöskään aineellisia investointeja. Vähintä on se, että jo vireillä olevat hankkeet saadaan jouhevasti ulos lupaprosesseista. Jotta Suomi on houkutteleva kohde investoinneille ja kansainvälisille osaajille, hallituksen tulee pidättäytyä myös yritysten, yrittämisen, omistamisen ja ansiotulon veronkorotuksista. Samoin tulee pidättäytyä tutkimuksen ja koulutuksen leikkauksista.
Sähköisellä tunnistautumisella vauhtia osaajien maahantuloon
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Minna Helteen mukaan istuvalla hallituksella on viimeiset hetket tehdä julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä.
– Usein sanotaan, että taloudellisesti vaikeina aikoina ei voi tehdä hankalia päätöksiä. Tällä hetkellä osaajapula on kuitenkin totisinta totta, ja työtä on paljon tarjolla. Ihmisillä on hyvät mahdollisuudet työllistyä. Nyt on hyvä aika uudistaa työttömyysturvaa työn vastaanottoa kannustavaksi, Helle sanoo.
Helteen mukaan osaajapula on jo niin vakava kasvun este, että myös kansainvälisiin osaajiin on satsattava toden teolla. Suomessa ei ehkä vieläkään ymmärretä tilanteen vakavuutta. Koko ajattelutapa on muutettava, sillä yksittäisten osaajien haaliminen sieltä täältä ei tilannetta pelasta.
– Osaajien maahantuloa voidaan myös nopeuttaa radikaalisti sähköisen tunnistautumisen avulla, yhdestä vuodesta jopa yhteen viikkoon. Tähän mahdollisuuteen on tartuttava viivyttelemättä, Helle tähdentää.
PowerPoint-esitys Talousnäkymät-lehdistötilaisuus 3.2.2022
Talousnäkymät-raportti 1/2022
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh. 040 063 3751
Varatoimitusjohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884
Johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220
Teksti on mukana helmikuun uutiskirjeessä.
