Ammatilliseen koulutuksen suosio laskenut, riittävätkö tekijät jatkossa?
Peruskoulunsa aikaisemmin päättäneiden hakijoiden määrä yhteishaussa väheni selvästi viime vuodesta. Tämä supisti lisää ammatilliseen koulutukseen pyrkivien määrää. Yhteishaun periaatteiden muutos supisti voimakkaasti tämän joukon määrää jo viime vuonna. Aikaisemmin yhteishakuun saattoi osallistua peruskoulutodistuksella myös henkilöt, jotka olivat jo suorittaneet toisen ammatillisen tutkinnon. Tämä mahdollisuus poistui vuonna 2014 ja toista tutkintoa suorittavat hakeutuvat opiskelemaan erillishaun kautta.
Kone- ja metallialan suosio on kansallisella tasolla laskenut edelleen. Runsas 1000 opiskelijaa, eli 42 hakijaa sataa aloituspaikkaa kohden asetti peruskoulupohjaisen alan koulutuksen ykkösvaihtoehdokseen. Osittain syynä lienee sähkö- ja automaatioalan suosion kasvu yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Kaikkiaan sähkö- ja automaatioalalle haki ensisijaisesti 104 opiskelijaa sataa aloituspaikkaa kohden. Vastaavat luvut olivat tieto- ja tietoliikennetekniikassa 89 ja tietojenkäsittelyssä 113.
Yksinomaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset arvioivat tarvitsevansa vuosittain noin 2500 tekniikan alan toisen asteen tutkinnon suorittanutta henkilöä lisää. Samanaikaisesti teknologiateollisuuden osaamisvaatimukset tiukentuvat ja monipuolistuvat jatkuvasti. Yritysten huoli ammattiosaajien saatavuudesta onkin lisääntynyt.
Yliopistokoulutukseen hakeutuvien määrä on laskenut. Syynä uudet valintakäytännöt?
Aalto-yliopiston tekemän, viime vuoden kanssa vertailukelpoisen tilaston mukaan yliopistojen tekniikan alojen ensisijaishakijoiden kokonaismäärä laski. Erääksi syyksi arvellaan uudistuvia yliopistojen sisäänpääsykriteereitä. Korkeakoulut ovat voineet jo varata osan opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville ja keväällä 2016 valinnoissa varaamisesta tulee velvoittavaa. Perusteena on opiskelujen aloittamisen nopeuttaminen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen.
Arvion mukaan muuttunut valintakäytäntö on laskenut korkeakoulutukseen hakeutuvien määriä. Opiskelijat eivät halua heikentää mahdollisuuksiaan päästä jatkossa ensisijaiseen toivepaikkaansa pyrkimällä ja ottamalla vastaan toissijaisen opiskelupaikan. Tilannetta tulisikin seurata tarkasti, jotta valintauudistukset eivät johda lisääntyviin välivuosiin.
Korkeakoulujen yhteishakukäytännöt ovat myös muuttuneet. Muutoksesta johtuen hakijamäärien vertailua aikaisempiin vuosiin ei kaikilta osin voi tehdä
Korkeakoulujen yhteishaku on uudistunut siten, että opiskelijat hakevat samanaikaisesti sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen kaikkiin koulutusohjelmiin. Hakija voi ilmoittaa kuusi hakutoivetta ensisijaisuusjärjestykseen. Aikaisemmin ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haettiin erikseen. Lisäksi tekniikan- ja tietojenkäsittelyalan yliopistokoulutukseen oli omat erilliset yhteishakunsa ja -valintansa. Tekniikan alan yhteisvalinta kuitenkin säilyy edelleen.
Ammattikorkeakoulut: Kone- metalli ja energiatekniikan opintoihin haki ensisijaisesti noin 2000 opiskelijaa, sähkö- ja automaatiotekniikkaan noin 1500 opiskelijaa, tieto- ja tietoliikennetekniikkaan noin 2300 opiskelijaa ja tietojenkäsittelyyn noin 1700 opiskelijaa.
Yliopistot: Opetushallituksen tietojen mukaan koko korkeakoulukentässä kone-metalli- ja energiatekniikan yliopistokoulutukseen haki ensisijaisesti runsas 600 hakijaa, sähkö- ja automaatiotekniikkaan vajaa 900, tieto- ja tietoliikennetekniikkaan noin 700 ja tietojenkäsittelyalalle vajaa 1200 opiskelijaa.
Lähde: OPH / Vipunen tietokanta, Aalto-yliopiston rekisterit, Teknologiateollisuus ry: Henkilöstöselvitys 2016
Lisätietoja:
Jokinen Minna
Tämä artikkeli on mukana Visio-uutiskirjeessä.
