Elinkeinoelämä huolissaan Ukrainan tilanteesta – yritysten varautumistoimet tarpeellisia viimeistään nyt

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti elinkeinoelämän näkemyksistä oheisen tiedotteen tiistaina 15. helmikuuta. Teknologiateollisuus ajankohtaisti sisältöä tiistaina 22. helmikuuta.

Elinkeinoelämä tuomitsee kategorisesti kaikki itsenäisen eurooppalaisvaltion suvereniteettia loukkaavat toimet. Venäjän sotatoimet Ukrainaa kohtaan olisivat valtava inhimillinen tragedia. Elinkeinoelämä vetoaa poliittisiin päättäjiin, jotta Ukrainan tilanteeseen haettaisiin yhä diplomaattista ratkaisua.

Mikäli diplomaattista ratkaisua ei onnistuta löytämään ja tilanne eskaloituu, elinkeinoelämä ymmärtää taloudellisten vastatoimien väistämättömyyden. Kansantasavaltojen tunnustaminen ja Venäjän joukkojen siirto Itä-Ukrainaan laukaisevat todennäköisesti osan pakotteista. Tietoa Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteista saataneen tänään (22.2.). Tämä puolestaan johtanee Venäjän vastatoimiin, joista aiheutuu eurooppalaisyrityksille raskas hinta. Sekä pakotteet että vastapakotteet aiheuttavat ymmärrettävää huolta elinkeinoelämän piirissä.

”Toisin kuin kauppasodassa, todellisessa sodassa elinkeinoelämän rooli ei ole olla osapuolena vaikuttamassa pakotteiden asettamisen puolesta tai sitä vastaan. Se rooli kuuluu poliittisille päättäjille. Sen sijaan elinkeinoelämä tarjoaa poliittisten päätösten tueksi informaatiota pakotteiden vaikutuksista ja seurauksista yrityksille, taloudelle ja kaupalle”, toteaa EK:n johtaja ja BusinessEuropen Venäjä-työryhmän puheenjohtaja Petri Vuorio.

Tätä työtä EK on toimialaliittojensa kanssa tehnyt niin Suomen päässä kuin Brysselissä BusinessEuropen kautta. Samoin elinkeinoelämän on tärkeää auttaa yrityksiä varautumaan mahdollisten pakotteiden voimaantuloon ja niiden vaikutuksiin. Varautumiseen liittyen EK järjestää jäsenyrityksilleen infotilaisuuksia aiheesta.

SUOMALAISEN ELINKEINOELÄMÄN VIESTIT MAHDOLLISIA PAKOTTEITA KOSKIEN:

• On tiedostettava, että pakotteiden ja vastatoimien vaikutukset osuisivat myös eurooppalaisiin ja suomalaisiin yrityksiin. Isku olisi todennäköisesti kovempi kuin vuonna 2014.

• Yritysten on perusteltua kiinnittää huomiota varautumistoimiin Venäjän-kaupassaan jo tässä vaiheessa. Näissä toimissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa asiakkaiden tunnistamiseen, maksujärjestelyihin ja -liikenteeseen, asiakasrahoitukseen, luottoriskitakuisiin sekä muihin sopimusteknisiin seikkoihin. Huomionarvoista on, että myös Yhdysvaltain pakotteet voivat heijastua suomalaisyrityksiin esimerkiksi rahoitussektorin, toimitusketjujen tai komponenttien välityksellä. Pakotteet ja sanktiot tulee huomioida kaikissa uusissa kauppasopimuksissa. Tässä tilanteessa ne eivät ole force majeure-peruste.

• Pakotteiden kohdistamisessa tulee noudattaa huolellisuutta ja arvioida sekä tiedostaa sivuvaikutukset. Pakotteet tulisi määritellä sekä kohdentaa selkeästi ja näin minimoida niiden tulkinnanvaraisuudet.

• Yritysten sopeutumista tulee tukea myös tarjoamalla mahdollisimman varhaista ennakkotietoa ja ohjeistusta sekä arvioimalla kompensaatiotarpeita yrityksille. Siirtymäaikojen on oltava kohtuullisia ja otettava huomioon yritystoiminnan realiteetit.

• Olennaista on koordinoida niin pakotteet kuin niiden käytännön toimeenpano yhdessä Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja muiden kumppaneiden kanssa. Myös näiden maiden pakotteet vaikuttavat eurooppalaisen elinkeinoelämän toimintaan.

• Kriittisten raaka-aineiden toimitushäiriöihin on varauduttava hakemalla yhteistyössä vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Myös raaka-aineiden ja energian hintahäiriöt ovat mahdollisia.

• EU:n tulee tukea Ukrainaa kauppasuhteita vahvistamalla ja investointiyhteistyötä edistämällä.

Lisätiedot:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Johtaja Petri Vuorio, puh. 050 323 2979
petri.vuorio@ek.fi

Teknologiateollisuus ry
Johtaja Matti Mannonen, puh. 040 544 7047
matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi