konepaja, Componenta
Uutinen

Energian hinnan nousun vaikutusten lieventämiseksi löytyy keinoja

10.8.2022 klo 16.39
Energian hinta on noussut rajusti Ukrainan sodan vuoksi ja EU-maiden päätettyä siksi vähentää EU:n riippuvuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista, erityisesti maakaasusta, nopeutetussa aikataulussa. Hintojen vaikutusten lieventämiseksi on kuitenkin joitakin keinoja, kertoo johtava asiantuntija Martti Kätkä.

Kaasun saatavuusongelmien ja kalleuden vuoksi sen käyttöä sähkön tuotannossa Euroopassa on vähennetty. Puuttuva sähköntuotanto on korvattu lisäämällä hiilivoiman tuotantoa. Hiilivoima tarvitsee kaksinkertaisen määrän päästöoikeuksia maakaasuun verrattuna, ja siksi päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet merkittävästi. Korkea päästöoikeuden hinta on nostanut sähkön markkinahintaa kaikkialla Euroopassa, myös Pohjoismaissa ja Suomessa.

Korkea energian hinta nostaa teollisuuden tuotantokustannuksia. Tämä heikentää merkittävästi teollisuuden globaalia kilpailukykyä ja lisää kotitalouksien asumiskustannuksia Euroopassa.

Johtava asiantuntija Martti Kätkä, millaisia keinoja jo nyt olisi olemassa energian hinnan alentamiseksi?

– Jos aloitetaan päästöoikeuden hinnasta, niin sitä voidaan alentaa vapauttamalla markkinavakausvarannosta päästöoikeuksia markkinoilla. Kun toimijoiden käytettävissä on enemmän päästöoikeuksia, niiden hinta alenee. Tällä on suora alentava vaikutus sähkön markkinahintaan kaikissa EU-maissa.

Poliitikot ovat esittäneet sähkölle hintakattoa, olisiko se toimiva ratkaisu?

– EU:n sähkömarkkinoilla on jo käytössä tekninen hintakatto, joka nousi 3000 eurosta/MWh 4000 euroon/MWh. Säädösten mukaan hintakatto nousee automaattisesti, jos jossain yksittäisellä hinta-alueella markkinahinta kohoaa yli 60 prosentin tasolle teknisestä hintakatosta.

– Tällainen tilanne on normaalisti poikkeuksellinen, joten sen vuoksi säädöksiä pitäisi muuttaa siten, että tekninen hintakatto palautuisi aikaisemmalle tasolle tilanteen normalisoiduttua. Pysyvästi korkeammalle tasolle jäävä tekninen hintakatto nostaa hintasuojausten hintaa ja aiheuttaa siten ylimääräisiä kustannuksia sähkön käyttäjille koko Euroopassa.

Martti Kätkä

Väliaikaista tukea. Yrityksiä, jotka ovat ajautumassa kassakriisiin korkean energian hinnan takia, voitaisiin ottaa tilapäisen vakavien vaikeuksien tukiohjelman piiriin, Martti Kätkä ehdottaa.

Miksi emme aseta Suomen omaa hintakattoa?

– Maakohtainen tai hinta-aluekohtainen hintakatto johtaisi siihen, että sähkö virtaisi niihin maihin tai hinta-alueisiin, joissa markkinahinta olisi kattohintaa korkeampi. Näin ollen hintakatto pahentaisi sähköpulaa siellä, missä se on otettu käyttöön.

Jääkö meille pohjoisessa siis mitään keinoa varautua ensi talveen?

– Suomessa on rakenteilla paljon uutta tuulivoimaa ja Olkiluoto 3:n on määrä valmistua kaupalliseen käyttöön tämän vuoden joulukuussa. Jos se ei jostakin syystä valmistukaan, voi ensi talvena Suomea uhata sähköpula. Näin erityisesti, jos talvesta tulee kylmä tai vähätuulinen. Yksi keino varautua uhkaavaan sähköpulaan olisi väliaikaisena toimenpiteenä tarjota tehoreserviä markkinoille, jolloin kyseinen kapasiteetti olisi aktiivisesti auttamassa normaalia sähkömarkkinaa hintoja alentavasti. Toimenpide on poikkeuksellinen mutta hintakriisin uhatessa perusteltu.

Millaisia mahdollisuuksia yrityksillä ja teollisuudella on energiakustannusten alentamiseksi?

– Sähkön hintapiikkien vaikutusten lieventämiseksi energiaintensiiviset yritykset yleensä suojaavat sähkön hankintansa. Suojaus pitää kuitenkin tehdä hyvissä ajoin ennen korkeiden hintojen ilmaantumista. Tämä voi olla ongelma etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla, joilla ei ole resursseja sähkömarkkinoiden jatkuvaan seurantaan.

– Energian käyttäjien kysyntäjoustot ovat tehokas tapa varautua etukäteen hetkellisiin sähkön korkeisiin hintoihin. Kaikilla sähköä käyttävillä yrityksillä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia joustaa. Energiaintensiivisten yritysten raskaisiin perusprosesseihin liittyy usein merkittäviä riskejä, jos niitä ajetaan kokonaan alas. Tukiprosessien joustoja yritykset tarjoavat aktiivisesti Fingridin reservi- ja joustomarkkinoille. Fingridin pitäisikin neuvotella teollisuuden kanssa lisätarjousten saamiseksi näille markkinoille.

Entä voivatko kotitaloudet vaikuttaa energiakustannuksiinsa?

– Kotitalouksissa on yleensä vähäriskisempiä joustomahdollisuuksia, kuten lämminvesivaraajat, varaava lattialämmitys ja tulevaisuudessa yhä useammin sähköauton akku ja kiinteistöautomaatiojärjestelmä. Edellytyksenä ovat tarvittavat mittaus- ja säätöjärjestelmät, joita on vielä valitettavan vähän käytössä.

– Ilmalämpöpumput, ilma–vesilämpöpumput ja lämmön talteenottojärjestelmät sekä aurinkopaneelit alentavat kiinteistöjen energiakustannuksia, mutta ne edellyttävät investointeja. Investoinnit vievät aikaa ja tällä hetkellä laiteasennuksia voi joutua odottamaan jopa kuukausia.

Voiko kotitalouksia ja yrityksiä tukea jotenkin yllättävissä energian hintapiikeissä?

– Yleinen sähköveron alennus olisi keinona valtiontaloudelle liian kallis. Kotitalouksien osalta olisi järkevää kohdentaa toimenpiteet normaalin sosiaaliturvan kautta pienituloisille, lapsiperheille ja eläkeläisille esimerkiksi tukimuotojen indeksikorotusten kautta. Lapsiperheiden tukemiseksi voitaisiin alentaa päivähoitomaksuja.

– Polttoainekustannusten kompensoiminen on järkevää pitkien työmatkojen kustannusten alentamiseksi matkakuluvähennyksiä korottamalla. Sekoitusvelvoitteen piirissä olevilta toisen sukupolven uusiutuvilta liikennepolttoaineilta ei peritä hiilidioksidivero-osuutta mutta energiavero-osuus peritään. Väliaikaisena toimenpiteenä myös energiavero-osuudesta voitaisiin luopua liikennepolttoaineiden hinnan alentamiseksi.

– Teollisuuden sähkövero on jo niin alhainen, että sen alentaminen ei ole mielekästä. Sen sijaan sellaisia elinkelpoisia yrityksiä, jotka ovat ajautumassa kassakriisiin korkean energian hinnan takia, voitaisiin ottaa tilapäisen vakavien vaikeuksien tukiohjelman piiriin samaan tapaan kuin koronarajoitusten aikana meneteltiin.

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Martti Kätkä,  (energiapolitiikka), puh: 050 380 4496, martti.katka@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KatkaMartti

 

Juttu on mukana elokuun uutiskirjeessä.