Huoli alan heikosta kannattavuudesta on perusteltu
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt kaikkiaan 40 000:lla vuoden 2008 jälkeen. Kone-, metallituote- ja elektroniikkateollisuudessa sekä metallien jalostuksessa vähennystä on yhteensä 53 000 työpaikkaa, kun muussa teknologiateollisuudessa henkilöstömäärä on lisääntynyt.
Alan tuotanto on supistunut Suomessa liikevaihdon arvolla mitattuna lähes 20 miljardilla eurolla. Tuotantokapasiteettia on jäljellä enää 80 prosenttia vuoden 2008 tasoon verrattuna. Myös tuottavuus on edelleen selvästi alemmalla tasolla kuin 10 vuotta sitten.
Mitään tällaista ei olisi tapahtunut, jos yritysten kannattavuus olisi kehittynyt myönteisesti. Niin ei ole valitettavasti tapahtunut, vaan kannattavuus on heikentynyt merkittävästi.
Vuoteen 2015 ulottuvat tietomme alan liiketuloksen kehityksestä kertovatkin karua kieltä. Vuonna 2015 alan yrityksistä lukumääräisesti 26 prosenttia oli tappiollisia, ja 30 prosentissa yrityksistä liiketulos suhteessa liikevaihtoon oli vain alle viisi prosenttia. Näissä yrityksissä työskenteli 54 prosenttia alan koko henkilöstömäärästä Suomessa. Vuoden 2016 tietoja saamme käyttöömme loppukesästä.
Miten kannattavuutta tulisi mitata?
Viime päivinä on keskusteltu siitä, millä tavoin kannattavuutta tulisi mitata. Keskustelu alkoi, kun Talouselämän jutussa (22.6.2017) konsulttialan asiantuntija toi keskusteluun oman laskentatapansa. Asiaa voikin lähestyä monesta näkökulmasta, ja eri lähestymistavat täydentävät toisiaan. Olennaista on myös se, tarkastellaanko pelkästään Suomessa sijaitsevaa liiketoimintaa vai myös liiketoimintaa ulkomailla. Teknologiateollisuuden laskelmissa keskitytään Suomeen, kun taas Talouselämän jutussa tarkastelu sisältää myös ulkomaan tytäryritysten liiketoimintaa. Alan pörssiyritysten henkilöstöstä peräti 87 % on ulkomailla.
Teknologiateollisuuden ja Tilastokeskuksen käyttämät liiketulos ennen veroja sekä nettotulos verojen jälkeen ovat relevantteja kannattavuuden mittareita Suomen liiketoiminnalle. Taloustutkimuksen yritysvero- ja rahoitusselvitys osoitti tämän todeksi vuonna 2016 (Taloustutkimus Oy: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu). Teknologiateollisuutta koskeva selvitys toi esille, että alan pk-yritysten investointirahoituksen saatavuus pankeista kariutuu yleensä juuri liian heikkoon liiketulokseen tai tappiollisuuteen. Omista pääomista ei ole merkittävää apua, jos yritys ei tee riittävän voitollista tulosta. Tällainen tilanne estää tarvittavan investointirahoituksen saatavuuden sekä kyvyn kasvaa, menestyä ja työllistää.
Tulevaisuuden kannalta oleellista onkin varmistaa kaikin käytettävissä olevin keinoin, että myös tappiolliset ja heikosti kannattavat yritykset pääsevät irti ongelmistaan. Tulevilla työmarkkinaratkaisuilla on suuri merkitys tämän muutoksen varmistamisessa.
Pääekonomisti Jukka Palokangas, Teknologiateollisuus ry
