Uutinen

Julkiset ICT-ratkaisut ovat merkittävä kasvun lähde - nykyisiä käytäntöjä uskallettava ravistella

Julkishallintoon kehitetään parhaillaan ICT-strategiaa valtiovarainministeriön johdolla. Uusi JulkICT-strategia on tärkeä teknologiateollisuuden yrityksille, jotka ovat sekä julkishallinnon asiakkaita että ICT-ratkaisujen toimittajia. Teknologiateollisuus ry kokosi elinkeinoelämän näkemyksiä kannanottoon, jonka pääviestiksi nousi tarvelähtöisyys: kuinka tuoda asiakkaat – kansalaiset ja yritykset – julkisten ICT-palvelujen keskiöön. Yritysten mielestä erityisesti julkishallinnon nykyiset ICT-hankintakäytännöt kaipaavat muutosta.

Julkishallinto käyttää Suomessa vuosittain lähes kaksi miljardia euroa tietojärjestelmiensä ylläpitoon ja kehittämiseen. ICT-menojen kasvu, tarpeiden muuttuminen, teknologinen kehitys sekä paine tuottavuuden parantamiseen ovat aiheuttaneet tarpeen laatia julkishallinnolle ICT-strategia. Valtiovarainministeriön käynnistämän, koko julkishallinnon kattavan JulkICT-kehityshankkeen strategiatyö valmistuu kuluvan vuoden aikana.

Elinkeinoelämältä ehdotuksia julkisten ICT-toimintojen kehittämiseksi

Teknologiateollisuus kokosi jäsenistönsä ja elinkeinoelämän vaikuttajien näkemyksiä julkishallinnon ICT-toimintojen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista kannanottoon Innovaatiot eturintamaan! – kannanotto JulkICT-strategiaan.

"Julkisten ICT-toimintojen kuntoon saaminen on ehkä tärkein yksittäinen keino parantaa ei pelkästään ICT-alan, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan tuottavuutta. Toivonkin, että kannanottoamme voidaan hyödyntää JulkICT-strategian valmistelussa ja toimeenpanossa", Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-alan johtaja Jukka Viitasaari sanoo.

Asiakas ytimeen ja hankintamalleihin tilaa innovatiivisille ratkaisuille

Teknologiateollisuuden kannanotossa korostuu:

a) tarve nostaa asiakas (kansalaiset ja yritykset) julkishallinnon ICT-toimintojen keskiöön

b) tarve nykyisten hankintamallien selkeyttämiseen.

ICT-järjestelmät on rakennettava kansalaisten ja yritysten palvelemiseksi, eikä esimerkiksi hallinnon sisäisen tehokkuuden tai tietotekniikan lähtökohdista; nyt liian moni ICT-hanke syntyy julkishallinnon organisaatioiden omista sisäisistä tarpeista. Kansalaiset ovat entistä kiinnostuneempia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta, ja yritykset taas voivat ääritilanteessa jopa valita, minkä maan julkishallinnon palveluita käyttävät. Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa julkishallinnon täytyykin olla entistä kiinnostuneempi yritysasiakassuhteensa hoitamisesta.

Valtaosa julkishallinnon ICT-budjetista käytetään hankintoihin. Teknologiateollisuuden jäsenkunnan näkemys nykyisiin hankintakäytäntöihin on selkeä: ne eivät ole toimivia kenenkään kannalta. Vika ei ole lainsäädännössä, vaan Suomessa omaksutuissa toimintamalleissa. Julkishallinnon strategiassa olisi mietittävä ennen kaikkea, mitä palvelua halutaan tuottaa, ei miten tuottaminen järjestetään. Näin yritykset pääsisivät vapaammin innovoimaan uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseksi.

Suurin ongelma hankintatoiminnassa on innovatiivisuuteen kannustavien kumppanuussuhteiden vähäisyys. Julkishallinto tekee hankintoja usein pieninä erinä, jolloin kokonaisuutta on vaikea optimoida. Toimittajien valintamenettelyn taas tulisi perustua entistä enemmän kokonaistuottavuuden arviointiin ja palvelun elinkaaren mittaiseen arvoon, ei yksinomaan hankintahintaan.

Toimittajasuhteiden hoito vaikuttaa koko julkishallinnon tehokkuuteen: toimintaa tehostavia innovaatioita ei synny, ellei kumpikin osapuoli ole aidosti kiinnostunut kumppanuussuhteesta.

JulkICT-strategiahankkeessa on määritelty kahdeksan linjausaluetta, joiden ympärille strategia muodostuu. Teknologiateollisuuden jäsenyritysten ja elinkeinoelämän vaikuttajien näkemykset eri osa-alueisiin ovat kokonaisuudessaan luettavissa raportista Teknologiateollisuus ry:n verkkosivuilta: Innovaatiot eturintamaan – Kannanotto JulkICT-strategiaan (pdf).

Lisätietoja:

Johtaja Jukka Viitasaari, puh. 040 823 5507, jukka.viitasaari@teknologiateollisuus.fi