Kehysriiheltä odotetaan päätöksiä
Suomen hallitus totesi puolivälitarkastelussaan, että se välttää päätöksiä, jotka lisäisivät teollisuuden kustannuksia ja sääntelytaakkaa. Teknologiateollisuus odottaakin kehysriihestä konkreettisia päätöksiä, joilla parannetaan teollisuuden kilpailukykyä.
Suomen on otettava tavoitteeksi nostaa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja saada työllisyysaste kasvuun yksityisen sektorin luomilla uusilla työpaikoilla. Viennin kasvulla Suomen kauppatase ja vaihtotase nostetaan kestävästi ylijäämäiseksi. Tätä kautta saadaan talouskehitys terveelle pohjalle.
- Akuutit tervehdyttämistoimet pitää tehdä säästöpäätöksin, eikä veroja korottamalla, linjaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Turunen korostaa, että kaikessa päätöksenteossa ja lainsäädännön valmistelussa olisi arvioitava niiden vaikutus Suomen kilpailukykyyn.
- Hallituksen kehysriihessä on käytettävä niitä omissa käsissä olevia keinoja, joilla kustannustason kiristyminen estetään ja sitä parhaassa tapauksessa jopa alennetaan.
Yhteisövero reippaasti alas
Kehysriihessä on pöydällä muutamia isoja päätöksiä, joissa hallitus voi ottaa sille kuuluvan roolin. Teollisuudelle ja yrityselämälle laajemminkin tällainen on yhteisöveron alentaminen.
- Hallituksella on tässä näytön paikka. Pipetillä ei kannata pelata, vaan vaikuttavuus tulee reippaalla veronalennuksella, painottaa Turunen.
Tasapuolisuutta haetaan myös sillä, että keskeiseksi kansalliseksi riskiksi muodostuvan rikkidirektiivin kilpailuhaitat kompensoitaisiin täysimääräisesti.
- Käytettävissä olevista välineistä toimivin ja tärkein on käyttää eurooppalaisten kilpailijamaiden tapaan päästökauppadirektiivin sallimaa kompensaatiomahdollisuutta, toteaa Turunen.
- Kansainvälisen kilpailukykymme kannalta - ja myös verotulojen kannalta - olisi järkevää, jos innovaatioista saatavaa tuloa verotettaisiin normaalia yhteisöveroa merkittävästi alemmalla, esimerkiksi 10 prosentin, verokannalla.
Hallituksen loppukaudekseen tekemä päätös pitäytyä teollisuuden kustannuksia nostavista päätöksistä pitäisi ulottaa myös pöydällä oleviin ongelmiin.
- Esimerkiksi windfall-veron valmistelusta pitäisi kokonaan luopua. Myös energiaveroleikkurin alaraja olisi poistettava ja datakeskuksille olisi säädettävä alempi sähkövero houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja, listaa Turunen.
Suomi tarvitsee uudistumista ja kasvua
Korkean osaamisen varmistaminen on elinehto Suomen menestykselle. Siksi hallituksen on pidettävä kiinni tutkimus- ja kehittämistoiminnan 4 prosentin bkt-osuuden tavoitteesta ja osana TEKES:n määrärahojen tasoa on myös SHOK-tutkimuksen rahoitus varmistettava.
- SHOK-panostukset ovat tuottamassa merkittävää liiketoiminnan kasvua ja yritykset ovat pääosin tyytyväisiä niissä tapahtuvaan kehitystyöhön, painottaa Turunen.
Merkittäviä tuottavuusetuja olisi saatavissa, jos tietotekniikkaa hyödynnettäisiin paremmin koko yhteiskunnassa. Tämä on Turusen mukaan keskeisistä kansallista osaamispääomaa hyödyntävistä ja kansantalouden kasvua ruokkivista mahdollisuuksista.
- Koulutus- ja innovaatiopolitiikan on kokonaisuudessaan tuettava osaamista ja teollisuuden uudistumista, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444.
