Maankoodauskurssin viesti: Nuorten syrjäytyminen voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa datan avulla
Teknologiateollisuuden käynnistämät maankoodauskurssit vauhdittavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Keväällä 2017 teemana oli syrjäytymisvaarassa olevien ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien tunnistaminen: miten datan avulla voitaisiin ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä? Kurssi toteutettiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
Teknologiateollisuuden jäsenyritysten tarjoamat huippuosaajat kehittivät konseptin työkalusta, jolla syrjäytymisvaarassa oleva nuori voidaan tunnistaa jo olemassa olevasta datasta. Kurssilaisten 5.6.2017 esittelemä viesti oli selvä: Lapsista ja nuorista kerätään ikävuosien aikana paljon dataa eri tahojen toimesta, mutta sitä ei käytetä tehokkaasti. Syrjäytyminen saa alkunsa jo nuorena, ennen toista astetta. Tämä tarkoittaa, että syrjäytymisvaarassa olevat lapset on löydettävä jo peruskoulun aikana.
Lapsista ja nuorista kerätään ikävuosien aikana paljon dataa eri tahojen toimesta, mutta sitä ei käytetä tehokkaasti.
Kurssilaisten kehittämä työkalu perustuu algoritmiin, joka tunnistaa koulun keskeyttämistä ennustavat tekijät. Niitä ovat esimerkiksi peruskoulun arvosanat, poissaolot sekä koulun ja kodin yhteydenpidon aktiivisuus.
”Maankoodauskurssin osaajat tekivät havaintonsa olemassa olevasta datasta työskenneltyään yhdessä vain yhdeksän päivän ajan”, Teknologiateollisuuden Ville Peltola sanoo. ”On selvää, että kerätty tieto ei ole nyt hyötykäytössä.” Jotta syrjäytymiskehitykseen voitaisiin puuttua jo aiemmin, dataa tulisi voida hyödyntää joustavasti eri kouluasteilta, jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Jos dataa voitaisiin hyödyntää myös koulutussektorin ulkopuolelta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, syrjäytymiseen vaikuttavista tekijöistä saataisiin kattavammin tietoa ja syrjäytymiskehitykseen voitaisiin puuttua huomattavasti nykyistä aiemmin.
”Julkisella sektorilla on velvollisuus vauhdittaa digitalisaatiota, jotta olemasssa oleva data saadaan käyttöön”, Peltola jatkaa. Teknologian avulla esimerkiksi koulu pystyisi tunnistamaan syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat, eikä ongelmien havaitseminen jäisi yksittäisen opettajan harteille. Askeleet datan hyödyntämiselle nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat selkeät: tarvitaan lainsäädännöllisten esteiden purkua ja keskitettyjen tietovarantojen avaamista. Valtion tulee huolehtia paitsi valtion oman, myös koko julkisen sektorin digitalisaation koordinoidusta ja yhteensopivasta toteutuksesta kaikilla hallinnon tasoilla. Tämä koskettaa myös koulumaailmaa.
Suomi elää osaamisesta.
Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta.
”Toivomme, että julkinen sektori ottaa maankoodauskurssin tekemästä työstä kopin ja jatkaa työtä mallin kehittämiseksi. Suomi elää osaamisesta, eikä meillä ole varaa menettää yhtään nuorta”, Peltola toteaa. Maankoodauskurssi on malliesimerkki ketterästä verkostoyhteistyöstä, joka yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin.
"Datan hyödyntäminen nuorten parhaaksi edellyttää julkiselta hallinnolta uutta otetta ja siilojen rikkomista. Maankoodauskurssi on paitsi antanut askelmerkit etenemiseen, myös toimintatavallaan näyttänyt suuntaa", sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Maankoodauskurssi on Teknologiateollisuuden konseptoima hanke, jossa joukko jäsenyritystemme ammattilaisia työstää yhdeksän päivän ajan yhteiskunnallista haastetta. Kevään 2017 maankoodauskurssille osallistui yhteensä viisi konseptisuunnittelun ja -muotoilun sekä käyttöliittymäsuunnittelun ammattilaista IBM:ltä, Clanedilta, Accenturelta, Innofactorilta ja CGI:ltä.
Maankoodauskurssit ovat osa Teknologiateollisuuden Suomen 100-vuotisjuhlavuoden hankkeita. Lue lisää täältä.
Lisätietoja:
Johtaja Ville Peltola, p. 040 553 9941
Teknologiateollisuus ry
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Maankoodauskurssilla tuotettu materiaali saatavilla täällä.
Proton osoite: https://mkk2.azurewebsites.net
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote: Dataosaajat ideoivat työkalun koulupudokkuuden ehkäisyyn
