Opiskelijat tenttasivat toimitusjohtajia
- Valmistumisvaiheessa kontaktit yrityskenttään on hyvä olla olemassa. Olemme jo pitkään tehneet töitä, jotta opiskelijat ja yritykset kohtaisivat, Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi avasi tentin.
Moni opiskelija olikin tullut paikalle miettien, löytyisikö tilaisuudesta ideoita opintojen suuntaamiseen tai ehkä jopa diplomityöpaikka. Opiskelijoita kiinnostivat yritysten rekrytointikäytännöt ja se, mistä opiskeluista toimitusjohtajat kokevat olevan eniten hyötyä työelämässä. Virallisten tenttiosuuksien jälkeen opiskelijat pääsivät keskustelemaan vapaamuotoisemmin johtajien ja muiden yritysedustajien kanssa ruokailun yhteydessä.
Tietotekniikan, tuotantotalouden ja informaatioverkostojen opiskelijat saivat tentattavakseen johtajat Futuricesta, HiQ:sta, IBM:stä, Nixusta, Palodexista ja Rapalista.
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"670","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"469","style":"width: 500px; height: 375px;","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]
Tentattavat vasemmalta oikealle: Tuomas Syrjänen, Jukka Rautio, Tuomo Haukkovaara, Petri Kairinen, Tiina Holkko ja Tuomas Kaarlehto. Keskustelua vetivät tekniikan ylioppilas Oliver Kollberg ja Teknologiateollisuus ry:n viestintäjohtaja Nora Elers.
Toisessa tentissä mukana oli noin 150 automaatio- ja systeemitekniikan, kone- ja energiatekniikan sekä elektroniikan, sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja kauppatieteiden opiskelijaa. He pääsivät tenttaamaan toimitusjohtajia ABB:stä, Abloysta, Biohitistä, Caverionista, Metsosta ja Rambollista.
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"671","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"469","style":"width: 500px; height: 375px;","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]
Myös johtajat tenttasivat opiskelijoita yritystensä tuotteisiin ja palveluihin liittyvillä kuvilla. Toimitusjohtajat vasemmalta oikealle: Tauno Heinola, Jorma Siren, Semi Korpela, Jarno Hacklin, Matti Kähkönen ja Markku Moilanen.
Ohjeita työhön ja elämään
"Ennen kaikkea opiskellessa oppii oppimaan", tuntui olevan johtajien konsensus. Myös sosiaaliset aktiviteetit, kuten järjestötoiminta, tuovat mukanaan hyödyllisiä kontakteja ja tiimitaitoja.
Kesätyö tai opinnäytetyön tekeminen yrityksessä on koettu hyväksi tavaksi päästä työelämään. Muutaman kuukauden aikana näkee hyvin, millaista työskentely yrityksessä ja teollisuudessa on.
Toimitusjohtajien suusta kuultiin muun muassa seuraavia ajatuksia ja ohjeita:
Mitä opiskeluaikana voisi oppia työelämää varten?
- Koulussa oppii oppimaan ja etsimään tietoa.
- Kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja löytää ja ratkaista ongelmia on tärkeä.
- Kannattaa hankkia hyvä osaaminen joltain substanssialueelta ja sitten olla laaja-alaisesti kiinnostunut eri asioista.
- Itsensä johtaminen, esimerkiksi oman ajankäytön hallinta, on hyvä taito. Sitä voi harjoitella opiskellessa.
- Aktiivisuus opiskeluyhteyksissä on hyvä juttu. Työ on nykyään lähes aina tiimityötä ja siinä tarvitaan vuorovaikutustaitoja.
- Kaikki kokemus ulkomailta (opiskelijavaihdot, harjoittelut, työtehtävät) on kullanarvoista myös verkostojen luomisen kannalta. Tulkaa kuitenkin takaisin, koska Suomessa tarvitaan kv-kokemusta omaavia osaajia.
- Ei kannata stressata, jos ei heti tiedä mihin haluaa suuntautua. Työelämässä voi avautua yllättäviä mahdollisuuksia.
Millaisia ominaisuuksia johtajalta pitäisi löytyä?
- halua saavuttaa asioita
- kykyä hallita muutosta ja sietää epävarmuutta
- paineensietokykyä, ei saa olla liian herkkänahkainen
- kykyä ymmärtää asiakkaita ja heidän tarpeitaan
- uteliaisuutta ja halua kehittää asioita
- kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja tehdä päätöksiä
- optimismia ja sisua
- organisointikykyä: ei saa tehdä muiden hommia
Mikä on toimitusjohtajan työssä hankalinta?
- Viestintä. "Jos on tunne, että joku ei ymmärrä, tunne varmasti molemminpuolinen."
- On tuskaista, jos ei osaa auttaa ihmisiä onnistumaan.
- Kaikki hankkeet eivät onnistu, suunnanmuutoksen kommunikointi ja porukan motivointi uudelleen on aina haastavaa.
- Epäonnistumiset sallittuja, mutta samoja virheitä ei saisi toistaa.
- Toimitusjohtaja on helposti "aina töissä".
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"672","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"417","style":"width: 500px; height: 334px;","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]
Miten työpaikkahaastattelussa pärjää?
- Perehdy yritykseen hyvin etukäteen.
- Haastattelussa kannattaa tuoda oma uteliaisuutensa esiin > kysy.
- Esimerkiksi ICT-alalla pitää ehdottomasti olla kiinnostunut myös toimialasta, tuo se esiin.
- Yritykset palkkaavat fiksuja, uteliaita ja aikaansaavia tyyppejä. Kaikkea ei tarvitse heti osata.
- Monissa teknologia-alan tehtävissä on myös jonkinlainen tekninen testi. Tähän saa opiskeluista eväitä.
Millaista osaamista suomalaisyritys tarvitsee menestyäkseen, ennustuksia?
- Tulevaisuuden avainsanoja: palveludesign, fiksu tapa mitata asiantuntijatyötä, materiaaliläpimurrot, oppivat järjestelmät, ennakoiva diagnostiikka, käyttäjälähtöisyys, yli rajojen tehtävä yhteistyö, palveluliiketoiminnan kehittäminen, teollinen internet, digitalisoituminen, sähköinen liikenne…
- Poikkitieteellisyys tärkeää, näin syntyvät innovaatiot. Tätä ei ole vielä tarpeeksi.
- Suomi pärjää ketterässä työssä, jota tehdään lähellä asiakasta. Ylläpitotyö katoaa helposti halpamaihin.
- Suomessa yrityksen etsittävä oma niche ja keskittyvä siihen.
- Markkinoita on haettava ulkomailta, sinne on uskallettava lähteä.
- Kestävään kehitykseen panostaminen kannattaa.
- Suomen valtteja maailmanmarkkinoilla: kova osaaminen, luotettavuus ja yritteliäisyys.
- Se työ mitä tehdään pitää tehdä hyvin!
Lisätietoja:
- Asiantuntija Piia Simpanen, puh. 0400 199 399 (ICT-ala)
- Projektipäällikkö Marjo Uusi-Pantti, puh. 040 145 8595 (muut alat)
- etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
