Uutinen

Osaaminen avainasemassa teollisen internetin hyödyntämisessä

Teollinen internet voi tuoda Suomelle 48 000 työpaikkaa tai kadottaa niitä 16 000. Näin visioi vastikään julkaistu "Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso" -raportti. Parasta skenaariota ei saavuteta ilman määrätietoisia askelia osaamisen ja asenteiden kehittämisessä.

Aalto-yliopiston, VTT:n ja Etlan tutkijoiden raportti vahvistaa sanomaa digitalisaation merkityksestä Suomen tulevalle hyvinvoinnille ja tuottavuuden parantamiselle. Tämä on mahdollista vain, jos sekä yritykset että julkiset toimijat sitoutuvat toimimaan teollisen internetin aktiivisina edistäjinä.

– Teollinen internet vaatii harppauksia osaamisen kehittämisessä ja sen jatkuvassa päivittämisessä. Tähän raportti antaa selkeät toimenpide-ehdotukset, joihin Teknologiateollisuuden on helppo yhtyä, johtaja Jukka Viitasaari Teknologiateollisuudesta sanoo.

Osaamisen päivittämistä, poikkitieteellisyyttä ja parhaiden käytäntöjen jakamista

Osaaminen on yksi raportin viidesta pääteemasta, joista annetaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia:

  • Käynnistetään jatkokoulutus eri organisaatiotasoille. Digitalisaatio muuttaa liiketoimintamalleja kiihtyvällä vauhdilla – tarvitsemme suomalaisille yrityksille suunnattuja koulutusohjelmia, jotka keskittyvät teollisen internetin soveltamiseen liiketoiminnallisesta näkökulmasta.
  • Uudistetaan korkeakoulujen koulutusohjelmia. Teollisen internetin soveltaminen vaatii poikkitieteellistä, systeemistä osaamista ja kykyä yhdistää ohjelmistot tuotteisin ja palveluihin. Keskiöön nousevat ohjelmisto-osaamisen integrointi opetukseen peruskoulusta lähtien ja yliopistoissa painotus ilmiöiden hallintaan.
  • Tuetaan oma-aloitteista kouluttautumista. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä yksilöiden osaaminen ja työvoiman tarve eivät kohtaa. Uudistumiskyvykkyyttä ja liikkuvuutta alalta toiselle on parannettava.
  • Jaetaan parhaita käytäntöjä liiketoimintamalleista. Yritykset voivat oppia toistensa kokemuksista. Tätä voidaan edistää lisääntyvällä verkottumisella (esim. Finnish Industrial Internet Forum FIIF) ja koulutusohjelmilla.

– Edellä mainittujen lisäksi teollisen internetin hyödyntämisessä tarvitaan panostuksia erityisesti tietoturvaosaamiseen, ICT-alan hankintaosaamiseen ja käyttäjäystävällisen suunnitteluun, Viitasaari lisää.

Osaamisen kehittäminen lähtee asennemuutoksesta

Osaamisen kehittämistä tukemaan tarvitaan toimiva innovaatiojärjestelmä. Järjestelmän toimijoiden, kuten TEKES, Suomen Akatemia ja VTT, resursseja kannattaakin koota kunnianhimoisiin ja ongelmalähtöisiin hankkeisiin, joilla tähdätään merkittävien kilpailuetujen ja teknologiahyppyjen saavuttamiseen Suomessa.

Iso, koko osaamis- ja innovaatiokentän kattava muutostarve on ajatellun suuntaaminen yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen yli organisaatio- ja toimialarajojen. Teollisen internetin hyödyt syntyvät erilaisilla rajapinnoilla.  

Muutosta tarvitaankin myös asenteissa, kuten Mikael Jungner EK:lle tekemässään Otetaan digiloikka! -puheenvuorossa tuo esiin. Huolestuttava on esimerkiksi Paltan Digitaloudesta kasvua 2015 -kyselyn tulos, jossa 63 % yritysjohtajista ei pitänyt digitalisaatiota strategisen painopisteen arvoisena asiana.

Meidän on oltava valmiita hankkimaan uudenlaista osaamista. Työelämä on murroksessa, eikä murroksesta voi selvitä voittajana ilman muutosvalmiutta. Vain näin nostamme Suomen teollisen internetin menestyjäksi.  

Teksti: Sini Kaukonen