Profiloituminen, kumppanuudet ja monitieteellisyys tärkeitä tekniikan alan yliopistoille

Teknologiateollisuus ry:n ja Tekniikan Akateemiset TEK:in järjestämä Tekniikan yliopistofoorumi kokosi lähes sata yliopistoyhteisöjen, elinkeinoelämän ja ministeriöiden edustajaa visioimaan Suomelle ja yliopistouudistukselle suuntaa ja pohtimaan tekniikan yliopistojen kehitysmahdollisuuksia. Keskusteluissa korostuivat yliopistojen rooli Suomen kilpailukyvyn parantamisessa sekä kumppanuuksien ja jatkuvan strategiadialogin merkitys tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämisessä. Kansainväliseen kärkeen eteneminen edellyttää yliopistoilta rohkeutta uudistua ja keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Kansalliseen ohjaukseen halutaan lisää kannustavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Kansainväliseen kärkeen vain valintoja tekemällä; Ihmiset tekevät tuloksen

Foorumin avasi kolmen tekniikan alan yliopiston hallitusten puheenjohtajien paneelikeskustelu. Matti Alahuhta Aalto-yliopistosta, Tero Ojanperä Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä Tuomo Rönkkö Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pohtivat, miten yliopistouudistuksessa on tähän mennessä onnistuttu ja millä keinoin tulevaisuuden tavoitteet saavutetaan.

Puheenjohtajat luonnehtivat yliopistouudistuksen käynnistämistä Suomen kannalta viime vuosikymmenien tärkeimmäksi päätökseksi, joka on tuonut yliopistoille paljon uusia mahdollisuuksia, autonomiaa ja dynaamisen toimintatavan.

– Kansainvälisen kärjen vauhdissa pysyäkseen suomalaisten yliopistojen täytyy tehdä valintoja, keskittyä vahvuusalueisiin ja muodostaa niiden ympärille riittävän suuria osaamiskeskittymiä, Alahuhta sanoi.

Hän korosti, että yliopistojen niukat resurssit on pystyttävä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja profiloituminen on tärkeää.

Ojanperä puolestaan totesi, että yliopistouudistus on antanut yliopistoille yhä suuremman vapauden kohdentaa rahat järkevästi. Samalla hän kannusti yliopistoja ottamaan rohkeasti kaiken irti yliopistouudistuksen tuomista mahdollisuuksista ja edistämään monitieteellistä yhteistyötä.

– Uudet kansainvälisesti merkittävät läpimurrot löytyvät entistä useammin tutkimusryhmissä, jossa on eri tieteenalojen osaamista. Tutkimuksen on myös uudistettava yhteiskuntaa, eikä se silloin voi olla erillään käytännöstä. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vastakkainasettelu on turhaa.  

Tuomo Rönkkö kertoi Lappeenrannan teknillisen yliopiston osallistavasta strategiaprosessista.

 – Yliopiston strategia on terävöitynyt merkittävästi. Olemme panostaneet erityisesti yhteistyöhön pk-yritysten kanssa. Myös opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana prosessissa, Rönkkö kertoi.

Kaikki hallitusten puheenjohtajat korostivat yliopistoyhteisön merkitystä yliopistojen menestykselle.

– Uuden tekeminen lähtee yhteisön innosta ja tahdosta tehdä asioita yhdessä. Viime kädessä yliopiston tuloksen tekevät tutkijat, opettajat ja opiskelijat. Yliopiston johdon tehtävä on helpottaa heidän toimintaansa ja luoda edellytyksiä koulutuksen laadun ja tutkimuksen tason nostamiselle, puheenjohtajat summasivat.

Yhteistyössä on voimaa

Yliopistojen hallitusten puheenjohtajien jälkeen pääsivät rehtorit ja vararehtorit ääneen. Paikalla oli edustus kaikista Suomen tekniikan alan yliopistoista sekä johtaja Hannu Sirén opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kaikki panelistit olivat samaa mieltä hallitusten puheenjohtajien kanssa siitä, että yliopistouudistus on ollut merkittävä positiivinen muutos.

– Kaikki käyrät osoittavat ylöspäin yliopistouudistuksen myötä, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli totesi.

Yhteistyö, kansainvälisyys ja yrittäjyys korostuivat niin rehtorien kuin hallitusten puheenjohtajienkin puheissa. Rehtorit myönsivät, että sidosryhmäyhteistyössä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on vielä parannettavaa, vaikka konkreettisiin tuloksiin etenkin tekniikan alalla on jo päästy.

Pauli totesi, että yliopistojen rahoitusjärjestelmän pitäisi palkita enemmän yhdessä tekemistä. Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä kertoi, että myös Aalto-yliopistossa halutaan vahvistaa yhteistyötä innovaatiotoimintaan ja uudistumiseen panostavien pk-yritysten kanssa. Niemelä vahvisti myös Alahuhdan puhetta siitä, että hyvät opiskelijat, opettajat ja tutkijat ovat hyvien tulosten tae.

– Oman osaamispohjan merkitys on aivan keskeistä, Niemelä sanoi. Yliopiston johtaminen on palvelutehtävä.

Tutkimuksen vaikuttavuus yliopistojen rahoituksessa ja ohjauksessa

Tekniikan yliopistofoorumissa julkaistiin TEKin ja Teknologiateollisuuden yhdessä Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tilaama selvitys yliopistojen ohjaus- ja rahoitusmalleista eri maissa. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti, miten tutkimuksen vaikuttavuus huomioidaan ohjaus- ja rahoitusmalleissa kansallisella tasolla ja yliopistoissa.

Tuloksista löytyy tietoa loppuraportista.

Tilaajien edustajista koostuneen ohjausryhmän toimenpidesuositukset löytyvät täältä.

Tekniikan yliopistofoorumista lisää myös Twitterissä #tyf2014.

Lisätietoja:
Teknologiateollisuus ry
Mervi Karikorpi
johtaja, innovaatioympäristö ja uudistuminen
puh. 040 7419801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

TEK
Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikön johtaja
puh. 040 7003335
etunimi.sukunimi@tek.fi