Rikistä karu raportti - kansallisia kompensaatioita tarvitaan
Teknologiateollisuus kiirehtii hallitukselta päätöksiä kansallisista rikkikompensaatioista. Tänään julkistettu kansliapäällikkö Virtasen työryhmän raportti kuvaa karulla tavalla vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen, jos täysimääräisiä kompensaatioita ei toteuteta. Hallituksen kehysriihestä on tultava selkeä ja rauhoittava päätös, jolla kansallista uhkaa torjutaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkistama Erkki Virtasen työryhmän raportti on laajasti aihetta selvittävä, mutta koko vientiteollisuuden kannalta karua luettavaa. Mahdollisuuksia kompensoida rikkidirektiivin aiheuttamia lisäkustannuksia on listattu runsaasti.
Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt, mikä on merkinnyt teknologiateollisuudessakin tuhansien työpaikkojen menettämistä. Rikkidirektiivi johtaisi Virtasen raportin mukaan 5 000 työpaikan menetykseen, joista merkittävä osa kohdistuisi teknologiateollisuuden edustamille toimialoille. Maamme hyvinvointi ei kestä jatkuvaa teollisuuden työpaikkojen vähenemistä.
Rikkidirektiivistä kärsimään joutuville yrityksille selvityksessä on kuitenkin vain vähän annettavaa. Tehokkain keino eli suora toimintatuki direktiivistä kärsimään joutuville yrityksille todetaan raportissa EU-säädösten vastaiseksi. Teknologiateollisuus ry katsoo, että lisäkustannusten kompensoinnin on kohdistuttava vientiteollisuuden kilpailukykyä tukevalla tavalla. Tällöin on perusteltua käyttää useita eri työkaluja.
Rikkidirektiivin kompensointikeinoista päättämisellä on kiire. Sen vaikutukset kohdistuvat vientiteollisuuden yrityksiin täysimääräisesti heti 2015 alusta ja näin heikentävät Suomessa toimivien yritysten kilpailuasemaa.
- Teollisuus tarvitsee varmuuden hallituksen kompensaatioista. On käytettävä kaikkia keinoja, joilla on aitoa vaikuttavuutta teollisuuden kilpailukykyyn, toteaa Teknologiateollisuus ry:n johtaja Mika Nykänen.
- Hallituksen on tehtävä kehysriihessä konkreettisia ja vaikuttavia päätöksiä. Haittojen kompensoinnin on oltava teollisuudelle täysimääräinen. Keskeisiä keinoja ovat mm. EU:n sallima päästökauppakompensaatio, väylämaksujen poistaminen ja LNG-infrastruktuurin edistäminen, vaatii Nykänen.
Lisätietoja:
Johtaja Mika Nykänen, puh. 040 825 7329
Asiantuntija Matti Spolander, puh. 040 743 1998
