Teknologiateollisuuden ominaispiirteitä ei ole huomioitu kylliksi EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä 

Teknologiateollisuuden suomalaisyritykset on rankattu maailman vastuullisimpien joukkoon, ja tämä aiheuttaa ristiriitaa taksonomialuokituksen haasteellisen läpäisemisen kanssa. Valtaosa toimijoista on jäänyt täten oman onnensa nojaan liiketoimintansa taksonomiakelpoisuuden arvioimisessa. Taksonomiakelpoisuuden raportointi astui voimaan tammikuussa 2022, ja taksonomiamukaisuuden raportointi alkaa alkuvuodesta 2023. 

Vuoden 2020 kesällä julkistettu ympäristöluokittelu velvoittaa sijoitustuotteita tarjoavia finanssitoimijoita julkistamaan tietoa kestävyysriskien huomioimisesta sekä kestävänä ja vastuullisena markkinoiduista sijoitustuotteista.  EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian tavoitteena on luoda kriteeristö sille, minkälainen liiketoiminta on kestävää ympäristön kannalta. 

Rahoittajien toimintaa ohjaava taksonomia luo isoille, yli 500 henkilöä työllistäville pörssiyhtiöille raportointivelvoitteita. Yritysten on jatkossa määrä julkistaa EU-taksonomian mukainen liikevaihto​, pääomamenot​ sekä juoksevat kulut​, jolloin rahan saatavuus ja sen hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse.

Käytännössä uudistus vaikuttaa yritysten toimintaan siten, että kestävämmät investointihankkeet edesauttavat rahoituksen saamista helpommin ja edullisemmin.  Asetuksesta ja sen perusteella annetusta teknisestä sääntelystä muodostuva klassifikaatiojärjestelmä erottaa kaikesta laillisesta toiminnasta sen osuuden, joka edistää ilmasto- ja ympäristötavoitteita, ja jonka rahoittaminen synnyttää lisähyötyä yhteiskunnalle.

89 yrityksestä 21:llä on taksonomiakelpoisuus

Teknologiateollisuus ry tutki 89 jäsenyritystä, joista 21:llä oli taksonomiakelpoisuus. Kyseisten yritysten taloudelliset toiminnot edistävät merkittävästi vähintään yhtä taksonomian ympäristötavoitetta (substantial contribution -kriteerit). Yhdeksän yrityksen liiketoimet eivät läpäisseet taksonomian vaatimuksia, ja jäljelle jääneiden yritysten vuosiraporteista ei löytynyt mainintoja taksonomiasta.

Selvityksen mukaan suomalaisten teknologiayritysten valmiustaso on korkealla komission asetuksen kriteereillä. Selvityksen tuloksista käy kuitenkin  ilmi, että yritysten yksilökohtaisten ominaispiirteiden huomioiminen on puutteellisella tasolla kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä. Tähän asti yritykset ovat joutuneet tekemään arvioita itsenäisesti sen mukaan, mikä osa heidän liiketoiminnastaan on taksonomiakelpoista​. Epävarmuus indikoi yritysten taipumusta aliarvioida taksonomiakelpoisen liiketoiminnan määrä mahdollisten negatiivisten seurausten johdosta. 

"Baswaren taksonomiakelpoiset toiminnot kattavat niin sanotun Purchase-to-Pay-prosessin, jonka avulla Baswaren asiakkaat voivat vähentää CO2-päästöjään ja saada tietoa kasvihuonekaasupäästöistään rahoitusprosesseissaan. Taksonomiakelpoiset toiminnot edustavat 82 % Baswaren kokonaisliikevaihdosta ja ne sisältävät taksonomiakelpoisten toimintojen tutkimuksen ja kehityksen sekä kiinteistöparannukset, jotka koostavat 95 % kokonaisinvestoinneista. Taksonomian kriteeristön läpäisevät toiminnot sisältävät pääasiassa tutkimus- ja kehityskuluja sekä taksonomiaan liittyvien toimintojen ostoja. Taksonomiakelpoisten toimintojen osuutemme on 75 % toimintamenoista." 

(Vuosikertomus 2021, Basware).

Lisäksi selvityksessä havaittiin, että teknologiateollisuuden ominaispiirteitä ei ole harkittu tarpeeksi hyvin osana viitekehyksen kriteeristöä. Ongelmana on, että taksonomia ei kata ainakaan toistaiseksi kaikkea ympäristöystävällistä toimintaa ja se vaarantaa teknologianeutraaliuden periaatteen. Huomionarvoista on myös, että taksonomiakelpoisuuden täyttymättömyys ei viittaa automaattisesti siihen, että yrityksen liiketoiminta ei olisi vihreää. 

"Näkemyksemme on, että tarjoamamme teknologia toimii hiilen poistamisen mahdollistajana. T&k-investointien liitettävyysratkaisujen energiatehokkuuden parantamista ei tunnisteta tällä hetkellä EU:n kestävän rahoituksen taksonomiassa." 

(EU-taksonomia raportointi 2021, Nokia). 

Kaksi ensimmäistä kriteeristöä, ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, saavat rinnalleen neljä muuta ympäristökriteeriä (vesivarojen kestävä käyttö, kiertotalouteen siirtyminen, saastumisen välttäminen ja ekosysteemien turvaaminen), kunhan niiden valmistelu tulee päätökseensä. 

“Uusien ympäristökriteerien käyttöönotto on kuitenkin myöhästynyt, ja tämä hankaloittaa yritysten taksonomiakelpoisuuden arviointia sekä tulevaisuuden suunnittelua”, sanoo Teknologiateollisuuden analyytikko Vera Saavalainen. 

Euroopan parlamentissa äänestettiin EU-taksonomiasta 6.7.2022, jolloin äänestyksen kohteena oli kysymys maakaasun ja ydinvoiman tuottaman energian liittämisestä EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaan. 

Teknologiateollisuuden mielestä on tärkeää, että ydinvoima ja maakaasu on otettu taksonomian piiriin, ja tämä kulkee linjassa äänestyksen lopputuloksen kanssa. Voimalaitoshankkeet ovat pääomavaltaisia ja rahoituksen saaminen kohtuullisin ehdoin on merkittävä edellytys investointien toteuttamiseksi. Lisäystä voidaan pitää perustellusti hyvänä uutisena Suomelle, jossa ydinvoima on merkittävässä asemassa energian tuotannossa. Ydinvoimalla on iso rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, kun yhteiskunnan sähköistämisellä minimoidaan päästöjä.

Metalliteollisuus EU-taksonomian mukaista

Selvityksestä ilmenee, että metalliteollisuus hallitsee suurinta osuutta EU-taksonomian kelpoisesta toiminnasta​. Toimialan listattujen yritysten liikevaihdosta keskimäärin 85 prosenttia on taksonomian kriteereiden kelpoisia. Löydös lienee yllättävä metallinjalostukseen kohdistuvien oletusten vuoksi, jotka viittaavat merkittäviin ympäristöä kuormittaviin toimintoihin.

“Kannatamme tieteeseen perustuvan sekä kestävyysindikaattoreihin ja elinkaarianalyysiin nojautuvan kestävyysluokituksen luomista eikä sitä pitäisi lopettaa.  Mikäli taksonomiasta rakentuu johtavin kriteeristö kestäville investoinneille, monet teknologiayritykset ovat vaarassa jäädä sen ulkopuolelle”, Saavalainen huomauttaa. 

Tämä vähentää suoraan kyseisten yritysten investointipotentiaalia ja tekniset raja-arvot uhkaavat luoda haitallisia ennakko-oletuksia eri teknologioille. Taksonomia jättää täten parantamisen varaa esimerkiksi Nokian kaltaisille teknologiayrityksille, jotka ovat auttamattomia edelläkävijöitä vähähiilisyydessä. Luokittelun tuleekin olla ehdottoman luotettava, jotta taksonomia ei menetä uskottavuuttaan tai tavoiteltua ohjausvaikutustaan.

Teksti: Jenna Laine