Vauhdittaako Euroopan strategisten investointien rahasto investointeja?
Komissaari Jyrki Katainen on viime aikoina kiertänyt ahkerasti EU-maita lanseeramassa ns. Junckerin pakettia, jolla pyritään vauhdittamaan julkisia ja yksityisiä investointeja EU:n jäsenmaissa. Tähän liittyvä starttitilaisuus pidettiin 5.10. Finlandia-talolla. Itse järjestely käynnistyy vuoden vaihteessa.
Vaikkei rahoituksen saatavuus tai sen hintakaan ole Euroopan investointi-ilmapiirin pääongelma, helpotusten rahoituspuolella uskotaan kuitenkin vaikuttavan positiivisesti investointien vauhdittamiseen.
ESIRin rahoituspuolelle tuomien helpotusten uskotaan vauhdittavan eurooppalaisia investointeja.
Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ei ole nimensä mukaisesti lainkaan rahasto vaan Euroopan investointipankin hallinnoima takausjärjestely. Siinä Euroopan investointipankki varaa pesämunaksi yhteensä 21 MRD euron takauksista ja rahoituksesta koostuvan paketin, jonka oletetaan synnyttävän 15-kertaisen vipuvaikutuksen loppusummana Kataisen markkinoima 315 MRD euroa.
Paketista suurin osa on tarkoitus käyttää julkisiin ja ppp-periaatteella toteutettaviin infrainvestointeihin. Tämän lisäksi rahoitetaan innovatiivisia suuremman teollisuuden projekteja sekä kasvuhakuisia pk-yrityksiä. Näistä kaksi ensimmäistä toteutetaan suoraan Euroopan investointipankin (EIB) kanssa ja PK-yritysten hankkeet EU-maissa olevien välittäjäorganisaatioiden kautta. Tällä hetkellä on tiedossa, että ainakin Finnvera ja OP-pankki ovat hakemassa välittäjäorganisaatiostatusta. Esimerkkinä ensimmäisistä ESIR-hankkeista on Äänekosken biojalostamo, joka on ESIRin ensimmäinen referenssi Suomessa. EIB:n varapääjohtaja Jan Vapaavuoren mukaan neljä muuta hanketta Suomessa on tällä hetkellä ”putkessa”.
ESIR on tavallaan vastaus Euroopan itse itselleen rakentamaan ongelmaan: Kun pankkien vakavaraisuussäädöksiä on nostettu, tämä on näkynyt pankkien asiakkaiden suuntaan mm. lisääntyneinä vakuusvaatimuksina. ESIR-takauksella EIB ottaa välittäjäorganisaation puolesta vakuuden menettämiseen liittyvän riskin, mikä tekee tästä rahoituksen tarvitsijan näkökulmasta houkuttelevan instrumentin. Kyse on siis vakuudettomasta luotosta. ESIR-rahoitus voi tulla siis joko takauksen tai lainan muodossa tai jopa oman pääoman ehtoisena sijoituksena Euroopan investointirahaston kautta. Sekä EIB:llä että Euroopan investointirahastolla on Suomessa toimimisesta pitkät perinteet esimerkiksi Teollisuussijoituksen kanssa yhteistyössä.
Tämä on yksi investointien vauhdittamiseen tarvittavista hyvistä uutisista. Toivottavasti vuoden vaihteen jälkeen näemme valmistelussa useita erikokoisia ja –näköisiä suomalaisia investointihankkeita.
Jorma Turunen
toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
