Yrittäjät tekevät osansa – jos toimintaympäristö saadaan kuntoon
Jotta Suomeen saadaan uusia työpaikkoja, toimintaympäristö on saatava sellaiseksi, että yritykset luottavat siihen, että toiminta täällä on mahdollista ja kannattavaa. Tuotteiden ja palveluiden on oltava sekä kotimaan että ulkomaan markkinoilla hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä. Jos yritys pystyy kasvattamaan myyntiä, niin sillä on useimmiten myös tarve palkata lisää henkilöstöä. Työllisten määrää lisäämällä meidän on mahdollista lisätä verotuloja.
Nopein tapa parantaa kilpailukykyä on investoida uuteen teknologiaan, osaamiseen sekä toimintaprosessin parantamiseen. Suomessa on valtava määrä patoutunutta investointitarvetta, vanhentunutta tuotantoteknologiaa pitäisi uusia. Olemme olleet liian pitkään investointilamassa. Tosiasia on se, että raha hakee aina kannattavimman kohteen. Se menee sinne, mistä saa parhaan tuoton.
Suomessa on valtava määrä patoutunutta investointitarvetta.
Verotuksessa keskeistä on se, miten yrityksiin kertyneet varat saadaan tuottaviin investointeihin ja sitä kautta parantamaan tuotteiden kilpailukykyä markkinoilla. Verotuksen tulee olla pitkäjänteistä, ei poukkoilevaa. Tällä hetkellä moni yritys on sukupolvenvaihdoksen edessä. Tässä kriittisessä tilanteessa verotus ei saa tappaa yritystä, vaan varat tulee kanavoida yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen. Verottaja saa osansa myöhemmin, kun yritys jatkaa toimintaansa.
Osaava työvoima on yrityksen avainresurssi. Meidän on varmistettava työvoiman saatavuus ja opetuksen laatu. Nuorille pitää löytää peruskoulun jälkeen väylä joko koulutukseen tai työhön, jossa voi oppia ammatin. Nyt oppisopimusta käytetään jo työelämässä olevien koulutukseen, mikä sinänsä on hyvä asia. Mutta toimintaa on laajennettava myös nuoriin, jotka mieluiten lähtevät kehittymään työelämän kautta. Oppilaitosten rahoituksen tulee perustua valmistumiseen ja työelämään sijoittumiseen.
Oppisopimus on laajennettava myös nuoriin, jotka mieluiten lähtevät kehittymään työelämän kautta.
On selvää, että Suomen markkinat ovat liian pienet yritysten kasvuun. Yritysten on kansainvälistyttävä, haettava asiakkaita ulkomailta. Monelle pk-yritykselle kansainvälistyminen on suuri haaste, joka vaatii osaamisresursseja sekä pitkällistä rahallista panostusta. Pk-yritys tarvitsee kansainvälistymisen alkuvaiheessa osaamistukea sekä rahoitustukea. Team Finland -palveluiden saatavuus ja laatu on varmistettava. Pk-yritys tekee yleensä pieniä kauppoja ja kun yrityksiä ja kauppoja on paljon, niiden rahoitus on työläämpää järjestää. Pk-yritykset tarvitsevat vientikauppojen rahoitukseen nopeita ja helppoja rahoitusinstrumentteja.
Jokaisella pk-yrityksellä on kasvutarinansa. Yritys joutuu käymään läpi monet eri kipupisteet. Yrityksen on kehityttävä kasvun mukana, kansainvälistymiseen on löydettävä osaavat resurssit. Tarvitaan myynti- ja markkinointiosaamista sekä myös hankintaosaamista. Myös koulutuksen on varmistettava näiden osaajien saatavuus ja riittävä laatu.
Toiminnan laajentuessa ja kehittyessä yritysten oma strateginen osaaminen ja uudistuminen tulevat yhä tärkeämmiksi. Miten kanavoidaan osaaminen kilpailukyvyksi ja halutuiksi tuotteiksi markkinoilla?
Nyt kun Suomi on heikossa tilanteessa, on hyvä muistaa, että kokonaisuudessaan maailman talous kasvaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy. Ne on vain haettava maailmalta.
Tuomas Pere
Toimitusjohtaja, Pintos Oy
Teknologiateollisuuden Yrittäjävaliokunnan puheenjohtaja
P. S. Teknologiateollisuuden vastikään päivitetystä Yrittäjyysohjelmasta vuosille 2016–2019 löytyvät ne linjaukset, joilla Yrittäjävaliokunta uskoo Suomen uudistuvan.
