Yrityksillä oltava tasapuoliset mahdollisuudet julkishallinnon IT-hankinnoissa
Valmisteilla olevista julkishallinnon IT-hankintasopimusehdoista (JIT) käydään vilkasta keskustelua. Teknologiateollisuuden Jukka Viitasaari ja Ohjelmistoyrittäjien Rasmus Roiha toivat esiin Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 9.3., kuinka IPR-oikeudet julkishallinnolle automaattisesti siirtävä sopimusehtomalli olisi tuhoisa suomalaisten IT-yritysten kasvumahdollisuuksille.
Myös vastakkaisia näkökulmia on kuulunut joistain ohjelmistoyrityksistä – kaikkien bisnestä IPR-oikeuksien menetys ei ilmeisesti haittaisi. Ehkä jopa päinvastoin. Erilaiset näkemykset kertovat siitä, että suomalaiseen ohjelmistoyrityskenttään mahtuu paljon erilaisia toimintamalleja ja teknologiaratkaisuja.
Mielestäni asian pihviksi täytyy nostaa tasapuolinen kilpailu ja teknologianeutraalius julkishallinnon hankinnoissa. Jos yleisiin hankintaehtoihin tulee pykälä, jossa IPR-oikeudet siirtyvät lähtökohtaisesti ohjelmistotoimittajalta julkishallinnolle, se rajoittaa kilpailun käytännössä avoimen lähdekoodin ratkaisuja tarjoaviin yrityksiin. Kuitenkin selkeästi yli puolet suomalaisista ohjelmistoyrityksistä toimittaa omistuspohjaisia ratkaisuja, ja merkittävä osa lisäksi näiden ja avoimen lähdekoodin yhdistelmäratkaisuja. Tällaisen joukon rajaaminen käytännössä ulos tarjouskilpailuista on yksinkertaisesti syrjivää.
Voi myös kysyä, onko mitään järkeä siinä, että alan toimijoista koostuvan JIT-työryhmän kahden vuoden aikana työstämä ehdotus (jossa IPR-oikeuksien on sovittu säilyvän toimittajalla) palautettiin valmisteluun käytännössä yhden sanan muutoksella (IPR-oikeudet tilaajalle). Työryhmän alkuperäisessäkään ehdotuksessa mikään ei estä IPR-oikeuksien siirtämistä tilaajalle (tässä tapauksessa julkishallinnolle) siitä erikseen sopimalla. Tämä voidaan hyvin tehdä tilanteen niin vaatiessa, ja silloin tämä ratkaisu hinnoitellaan sopimukseen.
En halua laajentaa keskustelua siihen, onko avoin vai suljettu lähdekoodi parempi, tai mahdollisesti näiden yhdistelmä. Siitä on todennäköisesti yhtä paljon mielipiteitä kuin keskustelijoitakin, ja se on kuitenkin aina tapauskohtaista. Olennaista on nimenomaan kilpailun tasapuolisuus: tilaajan on voitava valita käyttötarkoitukseensa paras ratkaisu. IPR-oikeudet automaationa asiakkaalle siirtävää mallia ei voi pitää oikeudenmukaisena vapaan kilpailun, eikä edes asiakkaan kannalta.
Toivon voimakkaasti, että sopimusehtoja valmistelevat henkilöt ymmärtäisivät meidän suomalaisten IT-yrittäjien näkökulmia ja sallisivat myös julkisissa IT-hankinnoissa vapaan kilpailun. Vain tällä tavoin Suomeen voi syntyä kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioita ja vientikelpoisia ohjelmistotuotteita, jotka toivottavasti voivat omalta osaltaan vauhdittaa kansantaloutemme elpymistä.
Sami Ensio
Toimitusjohtaja, Innofactor Oyj
