Mikä minusta tulee isona? – Maankoodauskurssi etsii datasta tukea opiskelu- ja uravalintoihin
Millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan? Millaisia ammatteja tulevaisuudessa ylipäätään on? Vai onko meillä ammatteja ollenkaan? Voiko tätä mitenkään ennustaa? Miten nuoren omat kiinnostuksenkohteet ja taidot voisi ottaa valinnoissa paremmin huomioon?
Ilma on täynnä kysymyksiä, mutta myös innostusta, kun Teknologiateollisuuden ja Ohjelmistoyrittäjien yhteinen maankoodauskurssi on alkamassa. Eteläranta 10:een on kokoontunut viisi maankoodauskurssilaista ja joukko asiantuntijoita pohjustamaan kurssilaisten työtä.
Nyt käynnistyvä diginaisten maankoodauskurssi on kolmas laatuaan. Se on osa Teknologiateollisuus ry:n Maankoodauskurssien sarjaa – yritysten lahjaa 100-vuotiaalle Suomelle. Maankoodauskurssilla yritysten huippuammattilaisista rakennettu tiimi ratkoo heille asetettua yhteiskunnallista haastetta.
Kurssilaiset kokoontuvat muutaman viikon ajan haasteen ääreen ja lopputulos luovutetaan haastajalle, tällä kertaa työ- ja elinkeinoministeriölle. Elinkeinoministeri Mika Lintilä kehotti avauspuheenvuorossaan kurssilaisia tarttumaan haasteeseen päättäväisesti: työelämän murros tulee olemaan suuri, onneksi se tarjoaa haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia.
– Valintojen tekeminen on erittäin suuri haaste niin Suomelle kuin elinkeinoelämälle. Emme tiedä, millaisia ammatteja tulevaisuudessa on tai millaisia taitoja tarvitaan. Voimme ainoastaan arvailla ja hyödyntää sitä dataa, jota meillä on saatavilla. Kurssilaiset saavat käyttöönsä ainutlaatuisen aineiston erilaisiin työtehtäviin johtavista poluista, Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta ja Rasmus Roiha Ohjelmistoyrittäjistä avasivat haastetta.
Teknologiateollisuuden ja Ohjelmistoyrittäjien kumppanina kurssin taustalla ovat Me-säätiö, TEM sekä kurssilaisten emoyritykset CGI, Nokia ja Kone.
Kurssitiimi (tutustu #Diginaiset-tiimiin täällä) lähetettiin työhönsä asiantuntijapuheenvuorojen siivittämänä.
IBM Finlandin CTO Timo Koskinen kuvasi, kuinka huimalla vauhdilla teknologiat muuttavat työelämää. Hänen mukaansa kysymykseen siitä, mitä kannattaisi opiskella, ei voi antaa yhtä vastausta.
– Emme voi tietää, mikä on relevanttia osaamista kymmenen vuoden päästä. Kannattaa ajatella monialaisesti! Ja pitää olla koko ajan kyvykäs opiskelemaan uutta.
Erityisen tärkeiksi asiantuntijoiksi nousi kolme Malmin yläkoulun ysiluokkalaista. Joanna, Piitu ja Hilppa kertoivat omista tulevaisuudensuunnitelmistaan ja siitä, millaisten kysymysten parissa he painivat.
– Maailmanparantaminen ja kansainvälisyys kiinnostavat nuoria. Olemme tietoisia maailman ongelmista ja haluamme vaikuttaa.
Tytöt kokivat, että valintoja on hankala tehdä, kun ei tiedä, mitä kaikkea on olemassa. Usein tiedot työelämästä rajoittuvat lähipiirin ja populaarikulttuurin malleihin.
– Itselle tulee ensimmäisenä lääkärit ja opettajat mieleen, mutta en edes tiedä, mitä kaikkia ammatteja on olemassa. Täällä kuulin ihan uusista jutuista. Että näinkin (teknologia-alan ammateissa) voisi parantaa maailmaa.
Tytöt toivat esiin myös sen, että he ”niinä tapauksina, jotka ovat kiltisti tulleet tällaiseen tilaisuuteen” tuskin edustavat kattavasti omaa ikäluokkaansa, eli tiedon tarve on varmasti vielä nyt esille tullutta suurempi.
Maankoodauskurssilaiset ottivat tämän ei-niin-pienen haasteen vastaan ja ryhtyivät työhön. Kurssin lopputuote valmistuu maaliskuuhun mennessä, jolloin se luovutetaan ministeriölle. Lopputulos ei ole valmis tuote, mutta se ei ole myöskään raportti. Se voi olla esimerkiksi jonkinlainen demo, jonka pohjalta konkreettista kehitystyötä päästään jatkamaan.
Teksti: Sini Kaukonen
@SKaukonen
Seuraa aihetta Twitterissä! #maankoodauskurssi #diginaiset
Tiedote 23.1.2018: Diginaisten maankoodauskurssi pureutuu tulevaisuuden työelämätaitoihin
Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden helmikuun uutiskirjeestä.
