Luvat yhdeltä luukulta ja investoinnit kasvuun

Lupien sujuvoittamisessa on otettu käyttöön lupakäsittelijän kanssa käytävät ennakkoneuvottelut. Lisäksi luvan automaattisista tarkistuskierroksista on luovuttu. Suomessa lupajonossa seisoo edelleen lähes 3 mrd. euron edestä investointeja vuonna 2016, mikä vastaa 14 000 uutta työpaikkaa. Luvansaanti kestää edelleen kauan, vuonna 2016 aluehallintoviraston käsittelyaika oli keskimäärin 18,4 kk. Lupaprosessin hitaus sekä prosessin ennakoimattomuus vaikeuttavat esimerkiksi rahoituksen saamista sekä vaikuttavat kielteisesti Suomeen kohdistuvaan investointiaktiivisuuteen.

Nyt on meneillään useita lupia sujuvoittavia hankkeita, jotka osaltaan vauhdittavat luvan saamista. Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen -hanke, ilmoitusmenettelyn käyttöönotto, lupien digitalisoinnin hankkeet sekä LUOVA-viraston perustaminen mahdollistavat sen, että tieto kulkee tehokkaasti eri viranomaisten välillä ja että yritys saa luvan nykyistä nopeammin ja sujuvammin. ”On tärkeää, että aloitetut hankkeet viedään loppuun. Ympäristönsuojelun taso ei uudistusten myötä heikkene vaan hankkeet mahdollistavat sen, että resurssit voidaan kohdistaa nykyistä paremmin ja tehokkaammin”, Teknologiateollisuuden ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Mia Nores kuvailee.

Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen poistaa päällekkäisyyksiä

Yhden luukun palvelun uudistuksen myötä luvitusprosessi sujuvoituu edelleen. Samanaikaisesti vireillä olevien ympäristöllisten lupahakemusten käsittelyvaiheita ollaan sovittamassa ajallisesti yhteen. Jatkossa LUOVAsta voisi saada yhden päätöksen, joka kattaa ympäristöluvan ja vesitalousluvan, luonnonsuojelun poikkeuksen ja hankkeesta riippuen maa-ainesluvan kerralla ja yhtenä päätöksenä, joista kaikista on vain yksi muutoksenhaku. Lisäksi ehdotetaan yhteensovitettavaksi YVA- ja lupamenettelyn selvitystarpeita sekä yhdistettäisiin arviointiselostuksesta ja ympäristölupahakemuksesta kuuleminen tietyissä tilanteissa.

Teknologiateollisuus kannattaa eri lupamenettelyjen yhteensovittamista koskevia lakiehdotuksia. YVA-menettely jää kuitenkin edelleen turhan raskaaksi ja YVA:n sekä luvan yhdistäminen rajataan hyvin suppeaan joukkoon hankkeita. "YVA-menettelyjen uudistamista tulee tältä osin jatkaa", Nores toteaa. "Yhdistäminen soveltuisi ainakin niille muutos- ja laajennushankkeille, joille ei ole toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa hankkeen sijainnin, laajuuden tai teknisten ominaisuuksien kannalta."

Esityksessä ehdotetaan ottamaan valtakunnallisesti käyttöön useita hyväksi havaittuja käytäntöjä, kuten ennakkoneuvottelut, käsittelymääräaikojen asettaminen, viranomaistyön koordinointi sekä viranomaisten välisen yhteistyön kehittäminen. Täytäntöönpanon seuranta ja riittävä tuki ovat kuitenkin tärkeitä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja hyvät käytännöt saadaan tehokkaasti käytäntöön. Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma, jotta varmistetaan työn jatkuminen.

Myös ilmoitusmenettelyllä voidaan tehostaa luvitusta. Ilmoitusmenettelyn käyttöönotto on osa hallitusohjelman toimeenpanoa ja liittyy hallituksen kärkihankkeeseen säädösten sujuvoittamisesta. Ilmoitusmenettely osaltaan keventää sekä viranomaisten että toiminnanharjoittajien hallinnollista taakkaa. Tämän lisäksi kaikki ne olemassa olevien toimintojen muutosluvat, joissa kyseessä ei ole toiminnan ja sen ympäristövaikutuksen olennainen muutos, tulisi tuoda ilmoitusmenettelyn piiriin.

LUOVA-viraston valmistelua vietävä eteenpäin

LUOVA-virasto aloittaa näillä näkymin toimintansa vuonna 2020. Aikataulusta tulee pitää kiinni, ettei tulisi enempää viivytyksiä. LUOVA-virastoon siirrettävät toiminnot eivät ole riippuvaisia maakuntauudistuksen aikataulusta.

Nykyinen luvitus on pirstaloitunut, mikä osaltaan pidentää luvan saantia. Toimintojen keskittäminen LUOVAan mahdollistaa osaamisen keskittämisen ja nykyistä paremman tiedonvaihdon eri viranomaisten kesken. Kun LUOVAn käytäntöjä rakennetaan, on ensiarvoisen tärkeää panostaa myös johtamiskäytäntöihin, jotta uusi virasto pystyy riippumatta toimipisteestä tai muista vastaavista tekijöistä jakamaan tietoa ja osaamista tehokkasti viraston sisällä.

Lähtökohdaksi yhden luukun asiakalähtöinen digitaalinen lupa

Nykyisellään eri viranomaisten lupa- ja valvontatehtävät sekä yritysten raportointivelvoitteet on vain osin digitalisoitu ja kukin viranomainen hoitaa saman hankkeen menettelyjä erikseen toisistaan riippumatta. Eri viranomaiset pyytävät samaa tietoa erikseen eikä julkisia perustietovarantoja hyödynnetä automaattisesti. Yritykset tuottavat edelleen jatkuvasti valtavan määrän paperista tietoa, jota ei hyödynnetä uudelleen. Samat menettelyvaiheet toistuvat samassa hankkeessa lukuisia kertoja ja luvansaanti on menettelyllisesti vaikeaa, raskasta ja hidasta.

Yrityksille on tärkeää, että asiointi tapahtuu yhden käyttöliittymän kautta ja että toimitettujen tietojen käyttö koordinoidaan, jotta samaa tietoa ei tarvitse toimittaa kuin kerran. Olemassa oleva julkinen tieto tulee hyödyntää tehokkaasti. Palvelun lähtökohtana tulee olla asiakalähtöisyys ja yritysten on saatava riittävästi ohjeistusta ja neuvontaa prosessin aikana. Kaikille osapuolille tulee olla yksi kattava portaali. Onnistunut toteutus edellyttää, että yritykset otetaan mukaan valmisteluun ja kumppaniksi.

Tiedonkeruun yhdistäminen on yksi keskeinen osa lupien sujuvoittamista. Saman tiedon lisäksi myös samankaltaisen tiedonkeruuta tulee yhdistää. Tämä edellyttää pitkän aikavälin suunnitelmaa sekä riittävää resurssointia. Yhdistämisen myötä säästyy resursseja sekä viranomaisilta että yrityksiltä.

Lisätietoja:



Mia Nores, @mianores

Ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö, Teknologiateollisuus ry

puh. 044 330 0928, mia.nores@teknologiateollisuus.fi