Marjo Miettinen
Artikkeli

Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajana jatkava Marjo Miettinen: Ensi vuosi on teknologiateollisuudelle erityisen haasteellinen

12.11.2020 klo 9.24
Koronapandemia, ilmastonmuutos ja globaalin talouden heilahtelut tekevät Marjo Miettisen kolmannesta puheenjohtajakaudesta erityisen haasteellisen. Pyysimme Miettistä analysoimaan ilmiöitä, joiden arvellaan vaikuttavan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä teknologiayritysten tulevaisuuteen.

Teknologiateollisuus ry on puhunut tulevasta vuodenvaihteesta paikallisen sopimisen happotestinä. Mitä tällä tarkoitetaan, Marjo Miettinen?

– Teknologiateollisuus neuvotteli työehtosopimukset juuri ennen kuin koronakriisi alkoi. Vuoden alussa sovitut palkankorotukset ovat nyt, koronan synnyttämään uuteen tilanteeseen nähden monelle yritykselle liian korkeat. Yritysten taloudelliset tilanteet vaihtelevat poikkeuksellisen paljon.

– Teknologiateollisuuden työehtosopimus sallii kuitenkin hyvin joustavat paikalliset ratkaisut. Teknologiteollisuuden yritykset joutuvat – tai pääsevät – paikallisen sopimisen happotestiin, kun vuodenvaihteen tienoilla neuvotellaan toisen vuoden palkantarkistuksista: kuinka hyvin työpaikoilla onnistutaan sopimaan yrityksen tilanteeseen suhteutetuista tarkistuksista vai mennäänkö niin kutsutun perälaudan mukaisesti? Suomen kustannuskilpailukyky uhkaa taas heikentyä, joten yrityksemme ovat paljon vartijoina.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuun alussa, että se irrottautuu sääntömuutoksella työehtosopimuksista. Syyksi ratkaisuunsa he kertoivat metsäteollisuuden työehtosopimusten joustamattomuuden. Päätöksen vuoksi neuvotteleminen työehtosopimuksista siirtyy metsäteollisuuden työpaikoille. Miten tämä vaikuttaa Teknologiateollisuuteen?

– Metsäteollisuuden ilmoituksen laajemmat seuraukset työmarkkinoille ovat vielä hämärän peitossa. Liikkuvia elementtejä on nyt paljon. Varmaa on kuitenkin se, että katseet ovat kääntyneet meihin. Sillä, mitä me teemme ja päätämme, on merkitystä paitsi työmarkkinapolitiikkaan myös koko työmarkkinajärjestelmän tulevaisuuteen. Seuraamme tilannetta tarkkaan. Hätiköintiin ei ole aihetta.

– Onnistutaanko työpaikoilla sopimaan kunkin yrityksen tilanteeseen sopivalla tavalla toisen vuoden palkankorotuksista? Tämä on tarkka paikka ja meille sekä ammattiyhdistykselle myös näytön paikka. Teknologiateollisuus käy jäsenyritystensä kanssa tiivistä keskustelua yritysten tarpeista. Kaikessa päätöksenteossa haluamme nojata parhaaseen saatavilla olevaan faktaan.

Korona koettelee niin palvelusektoria kuin teollisuuttakin. Miltä tilanne ja näkymät teknologiateollisuuden yrityksissä näyttävät?

– Erityisesti pk-yritykset ovat joutuneet ottamaan kovaa iskua koronatilanteen takia. Kannamme huolta perusterveistä mutta koronan takia kriisiin joutuneista yrityksistä. Suomella ei ole varaa siihen, että työllistävät vientiyritykset kaatuvat tai joutuvat merkittävästi supistamaan tuotantokapasiteettiaan. Menetetty tuotanto ei välttämättä tule koskaan takaisin. Elinkelpoiset yritykset on saatava selviämään koronakriisin yli tai edessä on vakava konkurssi- ja työttömyysaalto sekä pitkäaikainen lama.

– Maan hallitus antoi vihdoin lokakuussa eduskunnalle esityksen 550 miljoonan euron kustannustuesta. Tuen määrä on nyt uskottavalla tasolla ja se tuli oikeaan aikaan teknologiayrityksien näkökulmasta katsottuna. Vaikeuksissa olevat yritykset saavat tilinpäätöksen tunnuslukuihin kohennusta ja siten paremmat edellytyksen kehittää toimintaa ensi vuonna.

Ihmiskunnan suuret globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka maailman huomio on kiinnittynyt koronakriisistä selviämiseen. Miten Teknologiateollisuus näkee nämä haasteet?

– Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja pysäyttäminen sekä materiaalitehokkuus ja kiertotalous ovat suomalaiselle teknologiateollisuudelle bisnesmahdollisuus. Teimme Accenturen strategiakonsultoinnin tukemana kesän aikana skenaarioharjoituksen tulevaisuuden ymmärtämiseksi. Tulevaisuusskenaarioista lupaavin ja oikeastaan ainoa mahdollinen tulevaisuus on niin kutsuttu digivihreä kasvu. Sen toteutuminen edellyttää uskallusta ja kykyä investoida tulevaisuuteen.

- Kulunut vuosi on ollut kasvun osalta melkein kaikille teknologiayrityksille ikävä, menetetty vuosi. Ensi vuonna on taas palattava kasvun uralle, sillä jos suomalaiset yritykset eivät kasva, menetämme Suomen kilpailukykyä. Tällä on suora vaikutus kaikkien suomalaisten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

– Eurooppa-neuvosto sopi heinäkuussa 750 miljardin euron elpymispaketista. Suomen osuus paketista on 2,33 miljardia euroa. Jaamme EU:n näkemyksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden esittämien hankkeiden täytyy keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen, kestävään kehitykseen sekä digitalisaation edistämiseen. Elpymispaketin tulee vahvistaa taloutta tukemalla yritysten uudistumista sekä lisäämällä työllistymismahdollisuuksia ja osaamista.

– Valitsemalla rajallinen määrä isoja teemoja saadaan aikaan suurin vaikuttavuus. Teollisuuden vähähiilitiekartat, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja digitalisaation sekä datan tehokäyttö teollisuuden uudistumisessa ovat avaimia, joita hyödyntämällä Suomen kilpailukyky paranee, kun maailman markkinat alkavat taas vetää. Euroopan unioni ja jopa Kiina ovat nyt sitoutuneet vähähiilisyyteen, joten suomalaisella jo olemassa olevalla sekä kehitteillä olevilla teknologioilla on nyt tuhannen taalan paikka iskeä globaaleille markkinoille.

Katso myös: Teknologiateollisuus ry:n hallitus 2021

Teksti: Nora Elers

 

Teksti on mukana marraskuun uutiskirjeessä.