Cleantechiä edistettävä voimakkaammin
Hallitus on asettanut tavoitteeksi innovatiivisten hankintojen 5 prosentin osuuden kaikista julkisista hankinnoista. Tämän tavoitteen toteutuminen buustaisi kansantaloudessamme merkittävästi edistystä uusien teknologioiden käyttöönotolle ja sitä myötä myös referensseiksi viennin edistämiseen.
Suomen ympäristökeskuksen johtama tutkimuskonsortio sai valmiiksi selvityksen, mitä konkreettisesti voitaisiin tehdä kuntatasolla cleantech-hankintojen edistämiseksi. Selvityksessä esitetään useita toimenpiteitä.
Tutkijat esittävät, että olisi hyvä käyttää asiantuntevia fasilitaattoreita hankintaprosesseissa. He osaavat ideoida vuoropuhelun, jossa yritykset pääsevät tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja ja toisaalta kuntien virkamiehet osaavat edetä prosessissa oikeissa vaiheissa. Fasilitaattorit osaavat myös ottaa hankkeisiin mukaan mahdollisia rahoittajia ja muita yhteistoimintatahoja, joita tarvitaan.
Riskitakuiden saaminen nousi toiseksi keskeiseksi kysymykseksi innovatiivisissa hankinnoissa. Uudet resurssiviisaat tuotteet eivät aina toimi heti toivotulla tavalla, vaan niiden käyttöönotto edellyttää esim. pilotointia. Avaintoimijamenettelytapa voisi olla yksi ratkaisu itse prosessiin. Kehitystyön turvaksi tarvitaan menettelyjä riskitakuun toteuttamiseksi.
Osaaminen liikkeelle
Yritysten puolelta havaittiin tarpeelliseksi erilaisen osaamisen liikkuvuuden ja markkinatuntemuksen parantaminen. Osalla yrityksiä on jo kokemusta. Voitaisiinko veturiyritysten kanssa yhteistyöhön saada yhä enemmän start uppeja ja pk-yrityksiä.
Sama liikkumisen ja osaamisen levittämisen tarve on kuntien puolella. Hankkijavaihtojen toteuttaminen edistäisi konkreettisesti osaamisen leviämistä.
ESCO-rahoitusmalli on jo hyvä ja toimiva, mutta liian vähän käytetty malli cleantechin rahoituksessa. Ideana on tarkastella takaisinmaksuaikaa, jolloin hankinnan kustannushyödyt saadaan näkyviksi. Selvitys toteaa, että ESCOsta on syytä lisätä viestintää ja kehittää vastaavia muita rahoitusmalleja.
Keskeistä on tahtotila. Kunnissa tulisi olla johtava ajattelu edistää alueellista yrittäjyyttä. Jos elinkaarikustannuksia aletaan oikeasti tarkastella, monesti läheltä tuotettavat innovatiiviset palvelut voittavat ympäristöperustein. Tähän tarvitaan mittariston kehittämistä. Määrälliset tavoitteet ja koko kuntakonsernin sitoutuminen edistäisivät mitä parhaiten uudenlaista toimintaa.
Julkisessa hallinnossa voitaisiin sitoutua laajemminkin erilaisiin kokeilualustoihin ja kokeiluihin, joissa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita. Smart and Clean -säätiötoiminta on hyvä esimerkki, miten etelässä lähdetään edistämään painopisteenä olevia konkreettisia hankkeita. Tällaisia alueellisia rahoitushankkeita tarvitaan koko Suomeen.
Valtiovalta on myöntämässä kokeiluille rahoitusta ja sikäli asiassa edetään. Iso mahdollisuus liittyy EU-rahoitukseen, jossa 25 prosenttia rahoituksesta tulee suunnata resurssiviisaisiin hankkeisiin. Eri toimijatahot on saatava alueellisesti puhaltamaan hankkeissa yhteen hiileen ja panostettava läpimurtoihin uuden tekniikan käyttöönotossa.
Monin paikoin alueilla ja kunnissa on hyvä vire käynnissä. Nyt voimistetaan vain tahtotilaa edelleen esim. konkreettisin tavoittein ja laitetaan toimenpiteet myös liikkeelle. Teknologiateollisuus on näissä mielellään mukana.
Jouni Lind, kiertotalouden asiantuntija
