Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa

Digitalisaatio etenee ja tuo mukanaan suuria murroksia. Analogia-ajan liiketoimintamallit menevät monissa tapauksissa uusiksi. Pitkän ajan kuluessa on syntynyt erittäin suuria arvoketjuja, ja digitalisaatio mahdollistaa parhaimmillaan – tai pahimmillaan – suuren osan ohittamisen tästä aikaisemmasta arvoketjusta. Tavarat ja palvelut voivat halventua ja parantua digitalisaation myötä, kunhan kilpailu pitää huolen siitä, että tuotannon säästöt päätyvät asiakkaille saakka hintojen halpenemisena.

Ehkä suurin murros saattaa lopulta olla sosiaalinen, kun monia töitä ei tarvitse tulla tekemään toimistolle. Silloin säästyy huomattavia määriä ajokilometrejä ja vaikutus voi olla suurikin kaupunkien infrastruktuureihin. Loppujen lopuksi digitalisaation avulla ihminen voi jakaa kapasiteettiaan ja intohimojaan moniin eri suuntiin ja suorittaa itselleen ominaisia töitä itselleen sopivalla tavalla ja ajalla.

Voidaanko esim. ajatella, että tulevaisuudessa ei olekaan itsestäänselvyys, että suurin osa ihmisistä on perinteisessä työsuhteessa. Onko yhteiskunta sääntöineen ja normeineen valmis siihen, että työnteko muuttuisi niin radikaalisti? Sillä olisi vaikutuksia moniin yhteiskunnan perusperiaatteisiin, kuten työkorvauksien rakenteeseen, veroihin, eläkkeisiin, jne.

Suomessa on paljon digiosaamista, mutta onko meillä halua lähteä kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia tapoja järjestää yhteiskunnan asiat?

Reaaliaikaisuus on tehokkuutta

Yksi esimerkki suomalaisesta osaamisesta on RTE eli real-time economy eli reaaliaikatalous, jossa Suomi on yksi maailman johtavista maista. Reaaliaikatalous digitalisoi liiketoimintatransaktiot ja hyödyntää standardoitua, rakenteista, koneluettavaa dataa yritysten välisten liiketoimien kuvaamisessa.

Kun kaikki transaktiot on digitalisoitu, päästään tilanteeseen, jossa viranomaisraportointi ml. kaikki erilaiset verot sekä yrityksen taloushallinto ml. kirjanpito ja tilinpäätös voidaan reaaliaikaisesti automatisoida. Näin yritykset voivat keskittyä ydinliiketoimintoihinsa ja käyttää yrityksen reaaliaikaista tilannekuvaa johtamisen ja optimoinnin välineenä.

Säästöä syntyy siis sekä liiketoimintatransaktioiden digitalisoitumisen, että raportoinnin taakan poistumisen myötä. Lopputulos on harmaan talouden huomattava supistuminen ilman, että sen torjuntaan tarvitaan huomattavia resursseja, sekä lopulta verotasojen putoaminen, kun verojen keruu sujuu ilman henkilötyötä.

Ei jäädä kiinni vanhaan

Suomessa on myös erittäin kilpailukykyinen digi-infrastruktuuri, mutta emme hyödynnä sitä aina täysmääräisesti. Teollisen internetin puolella olemme erittäin hyviä yksittäisten toimijoiden tai pienien kumppaniverkostojen osalta, mutta suuren alustat ja laaja hyödyntäminen antavat vielä odottaa itseään.

Tarvitsemme paljon lisää data-analyytikkoja, jotka osaavat loihtia big datasta arvoa ja kehittää sen pohjalta kokonaan uusia liiketoimintamalleja ja liiketoimintaa.

Meillä on erinomaiset mahdollisuudet ottaa kilpailijoihin etumatkaa, kunhan toimimme päättäväisesti, emmekä anna vanhojen toimintamallien hidastaa meitä digitaalisuuden hyödyntämisessä.