Heureka, nuoret

EU:n komission ehdotukset helpottavat energian hintakriisiä vain epäsuorasti

15.9.2022 klo 17.16
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti keskiviikkona 14.9. useita keinoja sähkömarkkinoiden uudistamiseksi, energian riittävyyden edistämiseksi sekä sähkön hinnannousun katkaisemiseksi. Ehdotukset painottuvat liikaa energia-alan yrityksille suunnattuihin lisämaksuihin kuten kattohintaan ja solidaarisuusmaksuun, toteavat Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijat.

Sähkömarkkinoiden toimintaan liittyvien EU-tason uudistusten on usein pelätty johtavan regulaation lisääntymiseen ja hinnanmuodostuksen manipulointiin. Nyt hätäväliintuloa on kuitenkin toivottu laajasti poliittisen ja taloudellisen tilanteen muututtua radikaalisti Venäjän hyökkäyksen takia.

Onko EU-komission hätäväliintulossa ja uusissa ehdotuksissa merkittäviä riskejä?

– Tavoite sähkön käytön vähentämiseksi on tässä kriisitilanteessa ymmärrettävä mutta riskinä on, että se hidastaa kaikkien toivomaa yhteiskuntien sähköistymiskehitystä. Sähköistäminen on olennaisessa roolissa esimerkiksi teollisuuden ja liikkumisen vähähiilisyystiekarttojen toteutumisessa.

Voivatko esitysten hyödyt toteutuessaan kuitenkin olla suuremmat?

– Hyödyt voivat olla suuremmat liittyen ehdotukseen sähkön kulutushuippujen leikkaamiseksi, koska sillä edistetään kysyntäjoustoja ja parannetaan sähköjärjestelmän toimintaa.

EU haluaa rajoittaa muilla kuin maakaasulla ja kivihiilellä sähköä tuottavien yritysten myyntihintaa tasolle 180 euroa/MWh. Fossiilisten polttoaineiden tuottajilta ja jalostamoilta ehdotetaan perittäväksi solidaarisuusmaksua. Hyötyisivätkö suomalainen teollisuus, pk-yritykset ja kuluttajat tästä?

– Myyntihinnan rajoituksesta ja solidaarisuusmaksusta halutaan jäsenvaltioille tuloja, jotka olisi tarkoitus ohjata korkeasta energian hinnasta kärsivien kotitalouksien ja yritysten tukemiseen. Hyödyt teollisuudelle ja pk-yrityksille jäävät marginaalisiksi. Ylimääräisen rahan kerääminen energiayrityksiltä ei millään tavalla ratkaise itse ongelmaa eli korkeaa sähkön ja maakaasun hintaa eikä se kannusta investoimaan uuteen tuotantoon.

Kysyntäjoustoilla komissio haluaa pakkotoimin vähentää sähkön käyttöä kulutuksen huipputunteina. Onko tämä mahdollista paljon energiaa tarvitsevassa Suomen teollisuudessa?

– Onneksi komissio jättää kysyntäpiikkien leikkausten toteuttamistavan jäsenvaltioiden päätettäväksi. Yksi tehokas keino olisi kilpailuttaa sähköä käyttäviä yrityksiä vähentämään sähkön käyttöä tiettyinä kulutushuipputunteina. Näin saataisiin huiput leikattua markkinaehtoisesti eikä pakkotoimiin tarvitse ryhtyä. Sitä paitsi kulutusjoustojen käyttöä pitäisi muutenkin edistää erityisesti pk-yrityksissä ja kotitalouksissa. Suuret sähköintensiiviset yritykset ovat hyödyntäneet kulutusjoustoja jo pitkään osana normaalia energianhankinnan optimointia.

Teknologiateollisuus on halunnut alentaa sähkömarkkinoiden teknistä hintakattoa. Auttaisiko se nyt kuluttajia, joiden sähkölaskut ovat pahimmillaan moninkertaistuneet?

– Teknologiateollisuus on ehdottanut hintakaton alentamista nykyisestä 4000 eurosta/MWh tasolle 1000 euroa/MWh, jotta sähköjohdannaisten hinnat alenisivat. Teknologiateollisuus on vastustanut sellaista hintakattoa, joka olisi kalleimman sähköntuotantomuodon muuttuvia kustannuksia alhaisempi päästöoikeuskustannus mukaan lukien.

Miten ja missä aikataulussa komission ehdotukset nyt etenevät?

– Komission esitys menee seuraavaksi 30.9.2022 pidettävän energiaministerineuvoston hyväksyttäväksi. Jos sopu syntyy, tarvittavat säädökset valmistellaan siten, että ne astuvat voimaan viimeistään 1.12.2022. Sähkömarkkinoiden kriisipaketin voimassaolo päättyy 31.3.2023.

Mitkä ovat Teknologiateollisuus ry:n tärkeimmät EU-tavoitteet, jotta suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky turvataan tässä erittäin haasteellisessa tilanteessa?

– Tärkeintä olisi vaikuttaa korkeaan energian hintaan esimerkiksi eriyttämällä maakaasumarkkinat sähkömarkkinoista. Lisäksi tulisi vapauttaa markkinavakausvarannosta päästöoikeuksia markkinoille sekä alentaa sähkömarkkinoiden teknistä hintakattoa.

Voivatko yritykset valmistautua lopullisiin päätöksiin jollain tavoin jo nyt?

– Sähkönsäästötavoitteiden saavuttamiseksi niiden yritysten, jotka eivät vielä ole energiatehokkuussopimuksissa mukana, kannattaisi liittyä sopimukseen. Sen puitteissa yritykset voivat teettää energiakatselmuksia ja saada energianeuvontaa. Niiden perusteella on mahdollista tehdä kustannustehokkaita energiatehokkuusinvestointeja. Sopimusten piirissä olevat pk-yritykset saavat tukea sekä katselmuksiin että investointeihin.

– Yritysten kannattaa myös tutkia mahdollisuuksia sähkön käytön kysyntäjoustoihin, joiden avulla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä korkeiden sähkön hintapiikkien aikana. Kustannussäästöjen lisäksi joustoista hyötyy myös koko Suomen sähköjärjestelmä, kun tehopulan riskiä voidaan vähentää.

Kysymyksiin vastasivat Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Martti Kätkä, Brysselin toimiston päällikkö Kimmo Järvinen sekä johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys).

Lisää aiheesta:

Uutinen: Energian hinnan nousun vaikutusten lieventämiseksi löytyy keinoja

Blogi: Kohtuullisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa – Komissiolta osittainen ylireaktio energian hintakriisiin

Onko energiakriisin toimintaohjelma RePowerEU Suomelle hyvä vai huono uutinen? Teknologiateollisuuden asiantuntijat vastaavat

 

Juttu on mukana syyskuun uutiskirjeessä.