Onko energiakriisin toimintaohjelma RePowerEU Suomelle hyvä vai huono uutinen? Teknologiateollisuuden asiantuntijat vastaavat

Mitä tämä kunnianhimoinen ja kriittisen ripeä suunnitelma tarkoittaa Suomelle ja suomalaiselle vientiteollisuudelle? Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijat Martti Kätkä, Helena Soimakallio ja Mervi Karikorpi vastaavat.

Martti Kätkä

Teknologiateollisuus kannattaa suunnitelman tavoitetta kohtuullisemman hintaisesta ja varmemmasta energiasta, mutta uhkina ovat windfall-vero ja sähkön hintakatto. Onko RePowerEU pohjoiselle Suomelle ja sen energiaintensiiviselle vientiteollisuudelle enemmän uhka kuin mahdollisuus, johtava asiantuntija Martti Kätkä?

– Kyllä se on kokonaisuutena mahdollisuus. Hintakattojen asettaminen kylläkin romuttaisi kysyntään ja tarjontaan perustuvan sähkömarkkinamallin ja johtaisi pahimmillaan energiainvestointien tyrehtymiseen ja vaikeasti hallittaviin markkinavääristymiin. Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaat voisivat windfall-veron tuotoilla tukea kalliin sähkön takia vaikeuksiin joutuneita sähkön käyttäjiä. Sähkömarkkinoilla päästökauppa ohjaa sähkön tuottajia investoimaan vähähiilisiin tuotantotapoihin, joten mahdollinen windfall-vero johtaisi päinvastaiseen suuntaan ja vähähiilisyyskannusteen vesittymiseen eikä se edes millään tavalla auta itse ongelmaan eli sähkön markkinahinnan korkeaan tasoon. 

– Suomen teollisuus on jo kovaa vauhtia sähköistymässä ja digitalisoitumassa. RePowerEU tähtää Euroopan energiajärjestelmän irtautumiseen Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta. Tässä mielessä se edistää myös Suomen teollisuuden vähähiilisyyttä ja tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle vähähiili- ja energiateknologialle.

– Suomessa on korkeatasoista osaamista energiatehokkuudessa, sähkövoimatekniikassa, älykkäissä sähköverkoissa, kaukolämmössä, yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä ympäristöystävällisessä bioenergian poltto- ja kattilateknologiassa. Näillä on kasvavaa kysyntää kansainvälisillä markkinoilla, kun hiilidioksidipäästöjä halutaan rajoittaa ja fossiilisista polttoaineista pyritään eroon.

Helena Soimakallio

Komissio ehdottaa, että uusiutuvien energialähteiden investointien vauhdittamiseksi nopeutetaan hankkeiden lupamenettelyitä. Komissio haluaa lisätä erityisesti aurinkosähkön, tuulivoiman ja lämpöpumppujen käyttöä. Miten luvituksen pullonkaula avataan Suomessa heikentämättä luparatkaisujen laatua tai vaikutusten asianmukaista arviointia, kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio?

– Sujuva luvitus syntyy hyvistä lupahakemuksista, riittävistä viranomaisresursseista ja aktiivisesta vuoropuhelusta hankkeen eri osapuolten kesken. Tällä hetkellä lupakäsittely on ruuhkautunut, joten hallituksen kehysriihessä tekemä päätös vahvistaa lupaviranomaisten ja valitustuomioistuinten voimavaroja oli tervetullut. 

– Tulevaisuudessa lupalainsäädäntöä on tarpeen kehittää edelleen niin, että teollisten investointihankkeiden luvat voidaan hakea yhdeltä luukulta yhdessä hallinnollisessa menettelyssä. Hakemuksista kuulemisen ja muutoksenhaun tulisi tapahtua yhdessä ja samassa vaiheessa. Näin hankkeen kaikki vaikutukset tulisivat arvioiduksi samalla kertaa ja lupaehdot voidaan määritellä entistä paremmin.

– Lupaprosessin laatua voidaan edelleen parantaa keskittämällä merkittävien investointihankkeiden hallinnolliset lupamenettelyt yhteen valtion lupa- ja valvontavirastoon (ns. LUOVA), josta tulee kehittää vahvasti resursoitu asiantuntijaorganisaatio sekä asiakaslähtöinen ja sujuva toimija.

– Myös lupajärjestelmän digitalisoinnissa voidaan ottaa suuria harppauksia tekoälyä hyödyntäen. Meillä on paljon olemassa olevaa tietoa ympäristön tilasta ja uhanalaisten lajien esiintymistä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnissa. Myös päätösehdotukset voitaisiin tuottaa automaattisesti, jolloin asiantuntojoiden aikaa vapautuisi rutiineilta ympäristövaikutusten käsittelyyn. Lupakokonaisuuden käsittelyaika tulisi olla enintään 12 kuukautta, ja tällainen palvelulupaus olisi kirjattava kaikkiin lupalakeihin. 

Mervi Karikorpi

RePowerEU moninkertaistaa myös tavoitteet uusiutuvan vedyn hyödyntämisestä. Vielä kesällä 2021 vedylle kaavailtiin 5,6 miljoonan tonnin tavoitetta vuoteen 2030 mennessä, nyt tavoite on jo 20 miljoonaa tonnia. EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan päällikkö Mervi Karikorpi, ehtiikö Suomen vetyklusteri mitenkään tähän vauhtiin mukaan?

– EU:n komissio ehdottaa RePowerEU-suunnitelmassaan vedyn tuotantokapasiteetin lisäämistä EU:ssa sekä vedyn tuonnin kasvattamista kolmansista maista, esimerkiksi Afrikan maista. Julkisen ja yksityisen sektorin vetytalouteen kohdistuvien investointien odotetaan nousevan Euroopassa lähivuosien aikana kymmenien miljardien suuruiseksi. Ne tarjoavat ilman muuta myös Suomessa toimiville yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Suomessa on lyhyen ajan sisällä julkistettu toistakymmentä vedyn tuotantoa, varastointia, logistiikkaa, vedyn käyttöä ja jatkojalostusta tai sektori-integraatiota koskevaa aiesuunnitelmaa tai investointipäätöstä. Kyse on useiden vuosien hankkeista, joiden toteutusta voidaan kiihdyttää sekä politiikkatoimin että investointihankkeiden hyvällä johtamisella. Mikäli hankkeiden suunnittelu ja toteutus etenevät ongelmitta, varsinainen toiminta – kuten laajamittainen puhtaan vedyn tuotanto – voi osassa hankkeita parhaimmillaan käynnistyä parin vuoden sisällä.

– Kansallinen vetyklusterin toiminta, Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitushaut ja TEM:in investointituki tulevaisuuden energiaratkaisuihin tähtääville suurille demonstraatiohankkeille vuosina 2021–2022 ovat vauhdittaneet vetyhankkeiden käynnistymistä Suomessa. Kansallinen vetyklusteri tuo yhteen jo lähes 60 yritystä vetyarvoverkon eri osa-alueilta sekä 6 teollisuusliittoa. Mukana on valmistavan teollisuuden yrityksiä, teknologia- ja ratkaisutoimittajia ja muita palveluntarjoajia.

– Vetyklusterin jäsenten keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kanssa ovat auttaneet yrityksiä kytkeytymisessä eurooppalaisiin arvoverkkoihin ja hyödyntämään EU:n rahoitusinstrumentteja kuten EU:n Innovaatiorahoitusta. Eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä voisimme olla vieläkin aloitteellisempia.    

– Suomessa toimivat yritykset voivat hyötyä täysimääräisesti EU:n investointibuumista, jos myös Suomen politiikkatoimet tukevat pitkäjänteisesti vetytalouden kehitystä. Tulevassa hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa ja vetyperiaatepäätöksessa on tavoitteet asetettava korkealle. Lähtökohtana tulee olla Suomen vetytalouden globaalin kädenjäljen kasvattaminen, ei pelkästään kotimaiseen markkinakysyntään vastaaminen.

– Jotta Suomen kiri vetytaloudessa ja sen toimeenpanossa EU:ssa toisi toivotun tuloksen, on ensiarvoisen tärkeää varmistaa kansallinen rahoitus 5–10 vuodeksi eteenpäin vetytaloutta ja sektori-integraatiota edistävään tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mukaan lukien demonstraatio- ja pilotointihankkeisiin. Edellä mainittu luvitusprosessien sujuvoittaminen sekä taksonomian kaltaisten sääntelypakettien teknologianeutraalius ja kannustavuus investointeihin vaikuttavat merkittävästi siihen, miten Suomi ja EU onnistuvat RePowerEU:n toimeenpanossa.

Haastattelu: Marjo Ollikainen

Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Kohtuullisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa – Komissiolta osittainen ylireaktio energian hintakriisiin

2 isoa uutista vauhditti tarvetta nopeuttaa vihreää siirtymää – Tarvitsemme nopeasti lisää TKI-panostuksia

Jätti-investoinnit digivihreään siirtymään ja omavaraisuuteen edellyttävät laajaa yhteistyötä eurooppalaisilta yrityksiltä – Nyt kannattaa suomalaisyritystenkin olla hereillä
 

Teksti on mukana huhtikuun uutiskirjeessä.