Jätti-investoinnit digivihreään siirtymään ja omavaraisuuteen edellyttävät laajaa yhteistyötä eurooppalaisilta yrityksiltä – nyt kannattaa suomalaisyritystenkin olla hereillä

Mervi Karikorpi

Jätti-investoinnit digivihreään siirtymään ja omavaraisuuteen edellyttävät laajaa yhteistyötä eurooppalaisilta yrityksiltä – nyt kannattaa suomalaisyritystenkin olla hereillä

28.3.2022 klo 13.09 |
Mervi Karikorpi

Euroopan unioni on teknologiateollisuuden yrityksille tärkeä markkina-alue. Yritysten monet asiakkaat, toimittajat, tytäryritykset ja joskus myös konsernien päätoimipisteet löytyvät eri puolilta Eurooppaa. Eurooppalainen yhteistyö liiketoiminnan arvoverkoissa – jäsenmaiden ja usein sektorienkin rajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa – on sen vuoksi tuttua ja kannattavaa monille teknologiateollisuuden yrityksille.  

Yritysten on syytä olla nyt hereillä, jotta ne ovat mukana niissä arvoverkoissa, joiden kautta investointeja jaetaan.

Arvoverkot nousevat viimeaikaisten tapahtumien takia yhä tärkeämmiksi: sekä pandemia että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat luoneet tilanteen, jossa Euroopan kilpailukykyä ja omavaraisuutta parannetaan valtavilla yhteisillä investoinneilla. Suomalaisyritysten on syytä olla hereillä, jotta ne ovat mukana niissä arvoverkoissa, joiden kautta investointeja jaetaan.

EU:n tavoitteena on saada liikkeelle satojen miljardin investoinnit, vauhdittaa kestävää kasvua ja vastata Euroopan strategisiin haasteisiin  

Eurooppalaisten arvoverkkojen tukeminen on vuonna 2021 julkistetun EU:n teollisuusstrategian keskeisiä teemoja. Tälle on useita syitä.

Ensinnäkin EU:n komissio on arvioinut, että digivihreälle siirtymälle asetettujen vuoden 2030 tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vuosittain vähintään 600 miljardin euron yksityisiä ja julkisia lisäinvestointeja koko 2020-luvun. Suuret investoinnit tarvitsevat taakseen laajaa yhteistyötä ja voimavarojen yhdistämistä.

Kun arvoverkoissa on mukana yrityksiä ja muita toimijoita useista Euroopan maista, voidaan investointien tuotto-odotuksia nostaa. Arvoverkoissa korostuu lisäksi yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden saumattoman yhteistyön merkitys. Kyse ei ole pelkästään rahoituksen kokoamisesta ja tehokkaammasta käytöstä – yhteistyöllä tavoitellaan myös investointeihin liittyvien luvitusten sujuvoittamista, infraratkaisujen toimivuutta ja osaajien saatavuutta.  

Kyse ei ole pelkästään rahoituksesta  – yhteistyöllä tavoitellaan myös investointeihin liittyvien luvitusten sujuvoittamista, infraratkaisujen toimivuutta ja osaajien saatavuutta. 

Toiseksi, jo ennen Covid-pandemiaa EU:ssa todettiin tarve parantaa resilienssiä ja omavaraisuutta tietyillä alueilla, kuten mikroelektroniikan komponenttien ja kriittisten raaka-aineiden saatavuudessa. Pandemia tunnetusti lisäsi globaalien toimitusketjujen häiriöitä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU on jälleen uuden haasteen edessä. Riippuvuus Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta pakottaa EU:n ja sen jäsenmaat sopimaan toimista, joilla riippuvuutta vähennetään ja jotka nopeuttavat digivihreää siirtymää. Komissio on jo julkaissut asiaa koskevan RePowerEU-tiedonannon, ja tarkempi toimintasuunnitelmaesitys on tulossa toukokuussa. RePowerEU tarkoittaa valtavaa energia- ja teollisuusinvestointibuumia sekä tuotannon skaalaamista Euroopassa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU on jälleen uuden haasteen edessä. RePowerEU tarkoittaa valtavaa energia- ja teollisuusinvestointibuumia sekä tuotannon skaalaamista Euroopassa.

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) yhteydessä jäsenmaat, komissio ja EU:n parlamentti sopivat noin 724 miljardin euron (käypinä hintoina) elpymis- ja palautumisvälineestä, jonka avulla komissio voi ottaa lainaa ja kerätä varoja auttaakseen jäsenmaita toteuttamaan uudistuksia ja investointeja. Sen kautta on käytettävissä lainoina 386 miljardia euroa ja avustuksina 338 miljardia euroa. Jäsenmaiden rajat ja sektorirajat ylittävien arvoverkkojen rakentaminen ja resurssien kohdentaminen yhteishankkeisiin nähdään keskeiseksi keinoksi vastata Euroopan yhteisiin haasteisiin.

Elpymis- ja palautumisvälineen kautta on käytettävissä lainoina 386 miljardia euroa ja avustuksina 338 miljardia euroa.

Kolmanneksi, useat kansainväliset vertailut kertovat, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksia ei Euroopassa oteta käyttöön ja kaupallisteta yhtä tehokkaasti kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, Kiinassa tai Etelä-Koreassa. Eurooppa ei myöskään pärjää kansainvälisissä vertailussa yksisarvisista. Eurooppalaiset arvoverkot tarjoavat alustan uusien teknologiaratkaisujen ja liiketoimintojen nopeammalle skaalaamiselle, yritysten kasvulle ja esimerkiksi digivihreän siirtymän kannalta parhaiden käytäntöjen ja ratkaisujen levittämiselle Euroopassa ja kansainvälisesti.    

Mikä neuvoksi, kun haluat mukaan eurooppalaisiin arvoverkkoihin?

Moni yritys haluaa lähteä liikkeelle yrityksen omista arvoketjuista ja kehittää niitä eteenpäin yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, EU:n tavoitteet huomioiden. Verkoston rakentamiseen saa tarvittaessa apua suomalaisilta tai kansainvälisiltä EU-asioihin ja -rahoitukseen erikoistuneilta yrityksiltä tai tutkimusorganisaatioilta.   

Kanavia on kuitenkin monia. EU:ssa toimii jo tunnistettuihin painopistealueisiin liittyviä verkostoja ja liike- tai innovaatiotoiminnan arvoverkkoja. Myös ne tarjoavat hyvän verkottumiskanavan yrityksille, jotka haluavat rakentaa kestävää kasvua sekä vaikuttaa EU:n ja sisämarkkinoiden tulevaisuuteen. Tässä muutamia vaihtoehtoja.  

  • Vaihtoehto 1: Jo tunnistetut Euroopan strategiset painopistealueet ja niillä toimivat allianssit ja IPCEI:t (Important Project of Common European Interest)

    EU:n teollisuusstrategiassa on tunnistettu joukko Euroopalle tärkeitä alueita, kuten akkuala, vetytalous, kriittiset raaka-aineet, mikroelektroniikka ja liitettävyys, teollinen data ja reuna- ja pilviteknologiat sekä terveysala. Näillä alueilla toimivat komission fasilitoimat EU:n allianssit ovat yrityksille, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille tarkoitettuja, avoimia ja maksuttomia yhteistyöverkostoja. Allianssien yhtenä tehtävänä on edistää yritysvetoisten eurooppalaisten liiketoiminnan arvoverkkojen syntyä. Osalle arvoverkkoprojekteja on myönnetty IPCEI-status, joka mahdollistaa valtiontukisääntöjen joustavamman käytön. IPCEI-projektit edellyttävät komission päätöstä ja projektiin osallistuvien jäsenmaiden tukea. Suomi ja Suomessa toimivia yrityksiä on mukana akkualan IPCEI:ssä sekä komission päätettävänä olevissa vetytalouden ja mikroelektroniikan IPCEI:ssä. IPCEI-projektien odotetaan palvelevan alan kilpailukykyä ja verkottumista laajemmin, ei pelkästään projektien käynnistysvaiheessa mukana olevien yritysten kilpailukykyä. Ranskan johdolla kootaan paraillaan myös terveysalan arvoverkkoa ja IPCEI-projektia. 16 EU:n jäsenmaata on jo sitoutunut tätä koskevaan yhteistyöhön. Suomi ei ole vielä tässä mukana.    
     

  • Vaihtoehto 2. Eurooppalaiset ekosysteemit digivihreän siirtymän vauhdittajina

    EU:n teollisuusstrategiassa on nostettu esille 14 teollisuuden ekosysteemiä, joiden digivihreää siirtymää komissio ja jäsenmaat tukevat. Komissio on työstänyt ekosysteemien tueksi työkirjoja (staff working documents), jotka kokoavat mm. komission käytössä olevat keinot edistää ekosysteemien digivihreän siirtymän toteutusta. Suomen toimintamallia on käytetty EU:ssa hyvänä esimerkkinä sille, miten eri toimijoiden yhteistyönä voidaan valmistella teollisuuden vähähiilitiekartat ja edistää niiden toimeenpanoa. Komission rahoittama European Cluster Collaboration Platform  tukee omalta osaltaan eurooppalaisten arvoverkkojen syntymistä ja yritysten kumppanihakua, jotta ekosysteemien digivirheät siirtymäpolut toteutuisivat. Monet eurooppalaiset eri teollisuusaloja edustavat järjestöt kuten Orgalim, DIGITALEUROPE ja SEMI Europe  tarjoavat aktiivisille jäsenyrityksilleen hyviä verkottumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.      

  • Vaihtoehto 3. Eurooppalaiset TKI-toiminnan arvoverkot      

    Teknologiateollisuuden TKI-intensiivisille yrityksille myös eurooppalaiset tutkimus- ja innovaatiokumppanuudet ovat hyvä vaihtoehto pitkäjänteiselle eurooppalaiselle yhteistyölle ja liiketoiminnan arvoverkkojen monipuolistamiselle. 95 miljardin euron Horisontti Eurooppa -ohjelma rahoittaa useita teknologiateollisuuden kannalta kiinnostavia kumppanuuksia. Kumppanuuksien rahoitushauat ovat avoimia myös muille kuin jäseninä oleville yrityksille. Jäsenyrityksillä ja kumppanuuksien toiminnassa aktiivisesti mukana olevilla yrityksillä on kuitenkin hyvä mahdollisuus vaikuttaa hakujen painopisteisiin. Teknologiayritysten kannalta kiinnostavia kumppanuuksia ovat muun muassa: Made in Europe, Smart Networks and Services, Clean Steal, Zero-emission waterborne transport. Ohjelman kaikkien kumppanuuksien yhteystiedot löytyvät täältä.

Nyt jos koskaan on aika ottaa oman yrityksen EU-strategia tarkasteluun. Kannattaa priorisoida EU-asiat, jotka ovat yrityksen tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimpiä, päättää EU-vaikuttamisen ja -yhteistyön tavoitteista ja siihen käytettävistä resursseista sekä tunnistaa eurooppalaiset arvoverkostot, joiden toiminnassa yrityksen on syytä olla mukana!

Lisätietoja:

Mervi Karikorpi, Head of EU Innovation and Industrial Policies, puh. 040 7419801

Tutustu EU:n teollisuustrategian toimeenpanoon ja arvoverkkoihin helmikuussa 2022 pidetyn EU:n teollisuuspäivien puheenvuorojen ja paneelikeskustelujen kautta. 

EU:n alliansseista lisätietoa tästä liitteestä.