2 isoa uutista vauhditti tarvetta nopeuttaa vihreää siirtymää – Tarvitsemme nopeasti lisää TKI-panostuksia

Helena Soimakallio, pystykuva

2 isoa uutista vauhditti tarvetta nopeuttaa vihreää siirtymää – Tarvitsemme nopeasti lisää TKI-panostuksia

14.3.2022 klo 6.00 |
Helena Soimakallio

Kansainvälinen tieteellinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi helmikuun lopussa kuudennen arviointiraporttinsa, johon on koottu uusin tutkimustieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ei enää riitä. Päästöjen vähentämisen rinnalla tarvitsemme entistä tehokkaampia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Raportin viestin voisi kiteyttää toteamalla, että ilmastonmuutos on todellinen ja välitön uhka koko planeetalle ja ihmiskunnalle. Kaikilla toimilla on kiire, sillä ilmasto on muuttunut aiempia arvioita nopeammin, ja ilmaston lämpeneminen on jo nyt aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia elinympäristöömme.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei ole enää pitkään aikaan ollut mielipidekysymys, vaan mittattavissa oleva tosiasia. Esimerkiksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat nyt korkeimmillaan vähintään kahteen miljoonaan vuoteen.

Raportissa kuvatut vaikutukset – rankkasateet, tulvat, jäätiköiden ja ikiroudan sulaminen, helleaallot, kuivuus, myrksytuulet ja metsäpalot – koskettavat laajoja alueita ja suuria ihmismääriä. Raportin mukaan noin 3,4 miljardia ihmistä elää erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Lisäksi luonnon ekosysteemien toiminnan järkkyminen heikentää merkittävästi veden kiertokulkua ja ruoan tuotantoa.

Ilmastonmuutos näkyy muutoinkin yhteiskunnassa. Taudit leviävät entistä herkemmin ja laajemmin samalla kun elinolosuhteiden kurjistuminen ajaa ihmiset pois kotiseuduiltaan. Ilmastopakolaiseksi joutuu yli 20 miljoonaa ihmistä vuodessa.

Vaikeudet eivät koske vain ihmisten hyvinvointia. On arvioitu, että yli puolet kaikista eliölajeista joutuu vaihtamaan elinympäristöään ilmastonmuutoksen takia. Lajit siirtyvät yhä pohjoisemmaksi, kunnes niiltä loppuu elintila. IPCC:n mukaan jo nyt on todettu satoja paikallisia sukupuuttoja, ja tahti kiihtyy.

Avainasemassa muutoksessa ovat teollisuus- ja energiasektorit sekä kaupunkien suunnittelu.

Arktisilla alueilla lämpeneminen on voimakkainta ja vaikutukset suurimpia. Meille tutut pohjoiset metsäekosysteemit ovat napajäätiköiden tavoin riskialueita. Pahimmillaan ekosysteemien tuhoutuminen uhkaa muuttaa hiilinielut hiililähteiksi, kuten on käynyt maapallon keuhkoina tunnetulle Amazonin sademetsäalueelle. Soille käy kuivumisen seurauksena samoin.

IPCC antaa päätöksenteon tueksi myös suosituksia. Raportissaan ilmastopaneeli muistuttaa, että elinkelpoisen planeetan säilyttäminen vaatii perusteellista muutosta elämäntapaamme. Avainasemassa muutoksessa ovat teollisuus- ja energiasektorit sekä kaupunkien suunnittelu.

Teknologioilla on siten keskeinen rooli sekä päästöjen vähentämisessä että muutoksiin sopeutumisessa. Raportin mukaan teknologia tarjoaa parhaat ratkaisut muun muassa älykkäiden energiajärjestelmien, turvallisen vesihuollon sekä kestävän rakennetun ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen. Toisaalta jatkuvasti kehittyvät mittaus-, seuranta- ja mallinnustyökalut parantavat esimerkiksi kykyämme ennakoida vaara- ja poikkeustilanteita.

Suomalaisten teknologiayritysten globaali ilmastokädenjälki on suuri, ja kiristyvien ilmastotavoitteiden myötä se tulee entisestään kasvamaan.

Meillä kehitettyjen innovaatioiden todellinen päästövähennyspotentiaali realisoidaan kuitenkin vain skaalaamalla ja viemällä ratkaisut maailmalle: Vuonna 2020 julkaistussa teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartassa on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä alan oman toiminnan päästöt Suomessa laskevat vähintään 80 prosenttia, alle yhteen miljoonaan tonniin hiilidioksidia samalla kun toimitettujen tuotteiden ja palveluiden hiilikädenjälki nousee yli 70 miljoonaan tonniin hiilidioksidia.

Ilmasto ei ole ainoa elintärkeä syy kiirehtiä vihreää siirtymää. Venäjä hyökkäsi naapurimaahansa Ukrainaan vain muutamia päiviä ennen IPCC:n raportin julkaisemista. Länsimaat ovat tuominneet hyökkäyksen yksimielisesti ja asettaneet Venäjälle taloudellisia pakotteita.

Sanktoiden voima kasvaa entisestään, kun pystymme pienentämään Euroopan riippuvuutta venäläisistä fossiilisista energialähteistä ja uusiutumattomista raaka-aineista. Jotta siirtyminen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta vauhdittuisi, tarvitsemme viipymättä lisää resursseja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä kannustimia yrityksille uuden teknologian käyttöönottoon niin kotimaassa kuin EU:ssakin.

Insinöörin ajatus on aina terävämpi kuin yksikään ase.      

Lisätietoja:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh: 040 550 7706, twitter: @HSoimakallio

Lisää aiheesta:

IPCC:n raportti: Climate Change 2022 – Impacts, Adaptatio and Vulnerability

Kilpailijamaat karkaavat yhä investoinneissa – Lisätään TKI-rahoitusta ja estetään sen romahdus ensi vuonna