Ilmastosopimus vaatii toimeenpanoa
Pariisissa solmittu uusi ilmastosopimus voi parhaimmillaan edistää suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä, jos myös EU:n ulkopuoliset maat panostavat hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen lupaustensa mukaisesti.
Todellinen uhka Suomen energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksille on kuitenkin tällä hetkellä EU:n jatkama, yksipuolinen ilmastopolitiikka, jonka kustannuksia vientiteollisuutemme ei pysty siirtämään tuotteidensa hintoihin. Seurauksena on markkinaosuuksien pienenemistä, tehtaiden sulkemisia, irtisanomisia, verotulojen menetyksiä ja julkisten palveluiden leikkauksia.
Pahimmillaan muut maat eivät vähennä päästöjään
EU:n päästökaupasta seuraa suoria kustannuksia teollisuudelle, joka joutuu hankkimaan päästöoikeuksia aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä vastaavasti. Päästökauppadirektiivissä energiaintensiivinen teollisuus on oikeutettu ilmaisiin päästöoikeuksiin siten, että vähäpäästöisimmät laitokset saavat niitä suhteessa enemmän kuin päästöiltään heikommat laitokset. Tarkoitus on, että 10 prosenttia parhaista laitoksista saisi kaikki tarvitsemansa päästöoikeudet ilmaiseksi. Nyt kuitenkin komission uudessa direktiiviehdotuksessa ilmaisten päästöoikeuksien määrää leikataan niin, etteivät edes parhaat laitokset saa riittävää kompensaatiota, vaan niiden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla heikkenee.
Sähkön hinta nousee
Suorien kustannusten lisäksi päästökaupasta aiheutuu epäsuoria kustannuksia kohoavan sähkön hinnan myötä. Niiden kompensointi on jätetty jäsenmaiden veronmaksajien kustannettavaksi. Jotkut jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön täyden kompensaation, toiset kompensoivat osittain, mutta on myös maita, joissa ei ole minkäänlaista kompensaatiota.
Tästä seuraa, että EU:n sisällä syntyy eri jäsenmaiden energiaintensiivisen teollisuuden välille kilpailutilanteen vääristymä. Suomen osalta hallitusohjelmassa on maininta, että epäsuorien kustannusten kompensointi otetaan käyttöön. Asia uhkaa kuitenkin viivästyä vuodella eikä täydestä kompensaatiosta ole varmuutta.
Suomessa sähköintensiivisten teollisuudenalojen osuus kansantuotteesta on EU-maiden suurin. Tästä syystä epäsuorien kustannusten kompensaatio pitäisi saada meillä käyttöön täysimääräisenä ja mahdollisimman nopeasti, mieluiten jo ensi vuoden alusta lukien.
Yksipuolinen politiikka lisää päästöjä
Euroopan terästeollisuus on tällä hetkellä ahdingossa, johon on ajauduttu EU:n yksipuolisen päästökaupan takia. Ruostumattomien terästuotteiden tuonti Aasiasta EU-maihin on kasvanut. Kun otetaan huomioon, että päästöt Kiinan terästehtailla ovat paljon suuremmat, EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka on lisännyt maailmanlaajuisia päästöjä.
EU-maiden terästehtaiden toimitusten vähenemisestä on seurannut tehtaiden sulkemisia Euroopassa. Suomessa jouduttiin sulkemaan esimerkiksi Koverharin terästehdas Hangossa.
Pahimmillaan voisi käydä niin, etteivät ilmastosopimuksessa mukana olevat maat ryhdykään vähentämään päästöjään. Kun EU todennäköisesti jatkaa omaa ilmastopolitiikkaansa muista piittaamatta, energiaintensiivisen teollisuuden tilanne EU:ssa ja myös Suomessa heikkenee entisestään. Kuten edellä on todettu, seurauksena on aleneva taloudellinen kierre ja hyvinvointitappioita, jotka ovat Suomessa hyvin nähtävissä julkisten menojen karsimisessa ja pakkolakien säätämisessä.
Pariisin mahdollisuudet
Jos ilmastosopimuksen osapuolet täyttävät velvoitteensa ja maailmanlaajuisesti saadaan aikaan hiilidioksidipäästöjen hinnoittelujärjestelmä, suomalainen teollisuus on vahvoilla. Suomessa on korkeatasoista energia- ja ympäristöteknologiaa, jolle syntyy kysyntää maailmanmarkkinoilla kiristyvien ilmastotavoitteiden myötä.
Meidän vahvuuksiamme ovat kiinteiden biopolttoaineiden ympäristöystävällinen poltto- ja kattilatekniikka (leijukerroskattilat), kaukolämpö- ja jäähdytysteknologia, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto, toisen sukupolven biopolttoaineet, lämmön talteenottojärjestelmät, lämpöpumput, älykkäät sähköverkot, taajuusmuuttajat sekä integroidut metalli- ja metsäteollisuuden prosessit.
Kaikista näistä voi syntyä merkittävästi uutta liiketoimintaa suomalaiselle teknologiateollisuudelle, kunhan teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta ja ilmastopolitiikkaan saadaan globaalit pelisäännöt.
Yksipuolinen EU:n ilmastopolitiikka johtaa Suomenkin kurjistumiseen. Lisäksi se on tehotonta ilmaston kannalta, kun tilaukset kasvavat alueilla, joilla päästöt ovat suuremmat ja kustannukset pienemmät.
Martti Kätkä
Teknologiateollisuus ry
050 380 4496
