OECD kehottaa Suomea kansainvälistymään ja vahvistamaan yritysten ja julkisen sektorin innovaatioyhteistyötä

OECD korostaa tänään julkistetussa Suomen innovaatiopolitiikkaa koskevassa arviointiraportissa innovaatioiden, tutkimuksen ja huippuosaamisen ratkaisevan tärkeää merkitystä sille, kuinka Suomi onnistuu tavoitteissaan edistää yritysten uudistumista ja kasvua, parantaa tuottavuutta, monipuolistaa taloutta ja löytää ratkaisuja laajempiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. -Tarvitsemme nyt ennakoivaa, taloutta monipuolistavaa ja elvyttävää innovaatiopolitiikkaa, sanoo Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen.

Suomi tarvitsee OECD:n arvion mukaan selkeän ja eri toimijoita yhdistävän kansallisen vision innovaatio- ja tutkimuspolitiikalle ja kunnianhimoisen strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri toimijoiden kesken tarvitaan myös parempaa koordinaatiota ja strategisempaa yhteistyötä.

 

Yrityksille suunnattua tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisättävä

OECD-tiimi toteaa, että hallituksen aiemmat päätökset leikata erityisesti yrityksille suunnattua julkista TKI-rahoitusta poikkeavat selvästi monien verrokkimaiden toimenpiteistä. OECD-tiimi ehdottaakin korjaavia toimenpiteitä ja yritysvetoisen ja soveltavan tutkimus- ja innovaatioyhteistyön resurssien kasvattamista aiemmalle tasolle.

- Suomen t&k-intensiteetti on tippunut 2,8 prosenttiin BKT:sta. Tämä kehityssuunta muodostaa riskin Suomen kyvylle palata vahvan kestävän kasvun ja uudistumisen tielle. Tavoitteesta investoida tutkimus- ja innovaatiotoimintaan kaiken kaikkiaan 4 % BKT:sta ei pidä tinkiä, Mannonen toteaa.

- Hallituksen puoliväliriihen päätökset lisätä Tekesin avustusvaltuuksia olivat oikean suuntaisia. Odotamme hallitukselta kuitenkin lisätoimia yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi. Pidemmällä tähtäimellä yrityksille suunnatun julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen taso tulee kaksinkertaistaa tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle. Se on investointi tulevaisuuteen, Mannonen painottaa. - Tutkimus- kehitysrahoituksen kasvattamisen ohella julkinen sektori voi edistää yritysten uudistumista merkittävässä määrin innovatiivisten hankintojen ja sääntelyn purkamisen kautta, Matti Mannonen jatkaa. 

Uusi kumppanuusmalli vauhdittamaan yritysten uudistumista ja kestävää kasvua

OECD toteaa arviossaan, että yksityisen ja julkisen sektorin tutkimus- ja innovaatioyhteistyölle on tällä hetkellä Suomessa varsin vähän kannustimia tarjolla. OECD ehdottaakin uudistetun kumppanuusmallin käyttöönottoa. OECD haastaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa ja investoimaan radikaalien innovaatioiden ja uusien teknologisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. OECD ehdottaa myös, että elinkeinoelämä käynnistäisi aiempaa suurisuuntaisempia hankkeita tutkimus- ja innovaatiotarpeiden täyttämiseksi.  

– Teknologiateollisuus on hyvin sitoutunut aiempaa dynaamisemman ja avoimemman kumppanuusmallin kehittämiseen. Oleellista on, että yksityisen ja julkisen sektorin toimijoilla on yhdessä työstetty visio ja kasvu- ja innovaatiostrategia johon ne myös sitoutuvat, Teknologiateollisuuden apulaisjohtaja Mervi Karikorpi sanoo.

- Olemme myös samaa mieltä OECD-tiimin kanssa siinä, että DIMECC Oy:n ja CLIC Innovation Oy:n kaltaisia aktiivisia ja lupaavia innovaatioverkostoja voisi mobilisoida nykyistä enemmän ja hyödyntää paremmin innovaatiohaasteisiin vastaamisessa sellaisilla painopistealueilla kuten biotalous, kiertotalous ja digitalisaatio, Karikorpi jatkaa.

 

Kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta lisättävä

OECD pitää tärkeänä lisätä yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja oppilaitosten integroitumista kansainvälisiin osaamis- ja innovaatioverkostoihin. Vaikka toimenpiteitä kansainvälistymisen edistämiseksi on olemassa, niiden tehoa on lisättävä, OECD toteaa.

- Aiempaa kunnianhimoisempi ja koordinoidumpi tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymisstrategia on tarpeen. Suomi tarvitsee kasvavassa määrin kansainvälisiä osaajia. Lisäkapasiteettia tarvitaan myös EU-rahoituksen hakemiseen ja sen hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla, Karikorpi ja Mannonen toteavat yksissä tuumin.   

 

Lisätietoja:

Matti Mannonen, elinkeinopolitiikan johtaja, puh. 040 544 7047

Mervi Karikorpi, apulaisjohtaja, puh. 040 741 9801

etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi