Tiedote

Suomi digitalisoituu ICT 2015 -työryhmän viitoittamalla tiellä

Elinkeinoministerin vuonna 2013 asettama, Pekka Ala-Pietilän vetämä ICT 2015 -työryhmä jalosti laajalla valmistelutyöllä 21-polkuisen strategian kymmeneksi vuodeksi eteenpäin digitalisoituvalle Suomelle. ICT 2015 -välitulosseminaarissa tarkasteltiin, missä kriittisillä uudistuksen poluilla ollaan nyt menossa ja kerrottiin seuraavista askelista.

– Työryhmän viitoittama työ on edennyt hyvin. Nyt sen jatko on turvattava myös uuden hallituksen aikana, koska kyseessä on kymmenen vuoden epäpoliittinen kilpailukyvyn palauttamisohjelma. Toteuttamisvauhtia voisi uudistuksissa vielä kiihdyttää, tilaisuuden puheenjohtaja Jukka Viitasaari Teknologiateollisuudesta totesi.

– Koko suomalaisen yhteiskunnan tuottavuusloikka on välttämättömyys ja digitalisointi paras katalyytti tähän loikkaan. ICT 2015 -hankkeessa julkinen sektori ja yritykset rakentavat yhdessä pohjaa Suomelle, jossa sekä kansalaiset että yritykset hyötyvät digitalisaatiosta, Viitasaari korosti.

Vauhtia kaipasi avauspuheenvuorossaan myös Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner. Hänen mielestään Suomen digitaaliset uudistukset ovat nyt hyvissä ja innostuneissa käsissä. Tarvitaan vain kykyä kertoa digitalisaation iso kuva niin, että päättäjät sen omaksuvat.

ICT2015-työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä oli toiveikas uuden hallituksen digitaalisuuden edistämiskyvyn suhteen.

– Nopeus ja kokeilevuus ovat tässä keskeisiä: meidän täytyy saada positiivisen uudistumisen kierre alulle. Tässä tarvitaan edistyksellistä johtajuutta. Digitalisaation on oltava läpäisevänä periaatteena kaikessa mitä jatkossa teemme. Ylisääntelyä tulee välttää kaikessa. Sen sijaan tulisi luottaa markkinan itsesääntelyyn; digitalisaatio tarvitsee mahdollistavaa ja teknologianeutraalia lainsäädäntöä.

ICT 2015 -työryhmä vastuutti 2013 kunkin polun konkreettisen edistämisen eri toimijoille, jotka kävivät läpi oman hankkeensa tilannetta (ks. esitykset lopussa).

Yleinen konsensus oli, että Suomen digitalisaatio on lähtenyt hyvin käyntiin kriittisillä poluilla, jopa mainettaan paremmin esimerkiksi sote-puolella. Monin paikoin käsissä voisi olla jopa menestyviä vientituotteita.

Uusi digitaalinen infrastruktuuri kansalaisille ja yrityksille

Valtiovarainministeriö on vienyt jo pitkälle kansallista palveluarkkitehtuuria. Tavoitteena on, että kansalaisten palveluväylä olisi käytössä tämän vuoden loppuun mennessä. Myös uusi tunnistamista koskeva laki on tulossa.

– Haluamme rakentaa mahdollisimman helposti ja yksinkertaisesti käytettävän, yhden luukun periaatteella toimivan kanavan kansalaisten ja yritysten digitaaliselle asioinnille. Tämä on tietenkin vain pohja, jonka päälle digitalisaatio rakennetaan. ICT 2015 on tarjonnut tälle hyvän selkänojan, Maria Nikkilä valtiovarainministeriöstä kiitteli.

Tekes on yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa edistänyt digitaaliseen huippuosaamiseen keskittyvää tutkimusta. Tekes on käynnistänyt kolme digitaalisuusohjelmaa: 5thGear, Teollinen internet ja Terveyttä biteistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on edistänyt rahoitusohjelmia, jotka vastaavat erityisesti alku- ja kasvuvaiheen yritysten tarpeisiin. Alkavien ja teollisten kasvuyritysten omanpääomanehtoista rahoitusta on lisätty ja Finnveran kotimaisen rahoituksen riskinottoa lisätty.

 – Kaikki rahoitusohjelmat ovat lähteneet liikkeelle, paljon riippuu tietenkin tulevasta hallituksen budjettiratkaisuista, Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoi. 

Reaaliaikatalouden perusta kuntoon

– Suomen kirjanpitojärjestelmät ovat vielä monin tavoin 70-luvulta. Meillä on nyt käynnissä muutos, jossa taloushallinnon data muokataan rakenteiseen muotoon, eli sitä voidaan reaaliaikaisesti siirtää ja seurata. Tällainen palvelukokonaisuus voisi olla Suomelle jopa vientituote, Taloushallintoliiton Vuokko Mäkinen kertoi.

Datan muuttamisessa digitaaliseksi on vielä haasteita esimerkiksi pankkien omien tapahtumien ja korttiostojen kuittien kanssa. Verkkolaskutus on jo pitkälti omaksuttu, mutta Mäkinen usutti lopettamaan kaikenlaisen "lepsuilun" paperilaskujen hyväksymisessä.

Reaaliaikataloutta pyrkii edistämään myös kansallinen tulorekisteri, johon kootaan digitaalisesti kansalaisten tulot ja etuudet. Rekisterin pitäisi olla käytössä viimeistään 2019, valtiovarainministeriöstä luvattiin.

Lisätietoja:
Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry, jukka.viitasaari@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 823 5507
www.ict2015.fi, #ict2015

Esitykset:

Kriittisten polkujen tuloksia ja tilanne

Reaaliaikatalouden infrastruktuuri (Polku 2)

Yhteenveto ICT 2015 -hankkeen tähänastisista tuloksista