T&K-verokannustin: yrityksiltä risuja tempoilevalle veropolitiikalle
Teknologiateollisuuden alkuvuodesta tekemään kyselyyn vastasi noin 210 teknologiayritystä, joista 90 % oli alle 250 henkeä työllistäviä yrityksiä. Vastanneista yrityksistä 32 % oli käyttänyt t&k-verokannustinta vuosien 2013–2014 aikana. 30 % vastanneista yrityksistä ilmoitti, että verokannustimen käyttö nykymuotoisena ei syystä tai toisesta onnistunut kyseisenä ajanjaksona. Syitä oli useita: t&k-toimintaan saatiin tukea Tekesiltä tai muilta rahoittajatahoilta, vähennyskelpoisuuden liittyvät muut ehdot eivät täyttyneet, verottajan kanssa ei päästy yksimielisyyteen ehtojen täyttymisestä, jne. Vastanneista yrityksistä 21 % koki t&k-verokannustimen käytön liian työlääksi hyötyyn nähden tai ei muusta syystä halunnut käyttää kannustinta, 17 % vastanneista ei ollut kuullut t&k-verokannustimesta.
Avoimen palautteen pohjalta verokannustin oli auttanut yrityksiä pitämään tuotekehitystä Suomessa ja kohdentamaan t&k-investointeja Suomeen. Erityisesti pk-yritykset raportoivat verokannustimen välittömistä henkilöstövaikutuksista. Verokannustin mahdollisti kehitysinvestoinnit myös taloudellisesti haasteellisina aikoina, ja tuki kohdistui suoraan yritysten omien työntekijöiden työpanokseen.
Yrityksiltä risuja tempoilevalle veropolitiikalle
Vastanneet yritykset korostivat pitkäjänteisyyden ja selkeyden merkitystä veropolitiikassa. Suuri joukko yrityksistä piti kahden vuoden kokeiluaikaa t&k-verokannustimelle riittämättömänä.
– Verotuksen linjan pitäisi olla ennustettava ja johdonmukainen, jos yrityksiä halutaan kannustaa investoimaan. Jotta t&k-verokannustimen hyötyjä ja vaikutuksia pystyttäisiin oikeasti arvioimaan, se tulisi olla käytössä vähintään 5 vuotta, korostaa Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi.
Kansainväliset vertailut osoittavat, että BKT:hen suhteutettuna Suomessa käytetään vähän julkisia t&k-resursseja yritysten t&k-toiminnan rahoittamiseen. Elinkeinoelämän t&k-investoinneista 75 % tehdään teknologiateollisuuden yrityksissä. Suuri osa investoinneista tapahtuu edelleen elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä.
– Maan seuraavan hallituksen tulee harkita uudemman kerran t&k- ja aineettomien oikeuksien verokannustimien käyttöönottoa. Kyse on pitkälti siitä, halutaanko veropolitiikalla kannustaa ylipäänsä työpaikkojen syntymistä vai erityisesti korkean lisäarvon työpaikkojen syntymistä yksityiselle sektorille, Karikorpi jatkaa.
Myös t&k-verovähennystä koskeva ohjeistus ja tiedottaminen kirvoittivat vastaajista väkeviä kommentteja. Yritykset pitivät ongelmallisena, että verottajan ohjeistus vähennykselle valmistui myöhässä ja vaatimuksia lisättiin erillisohjein vielä kesäkuussa 2013. Mielikuvaa vähennyksen vesittämisestä lisäsivät yritysten mielestä myös hallituksen alkuperäisestä esityksestä poikkeavat verottajan tulkinnat tutkimus- ja kehitystoiminnan määrittelystä.
Lisätietoja:
Johtaja Mervi Karikorpi, puh. 040 7419801
Ryhmäpäällikkö Juha Saarnio, puh. 045 135 2688
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Tämä teksti on mukana Visio-uutiskirjeessä, jonka voit tilata täältä.
