Yritysten uudistuminen ja yritysvetoinen t&k-yhteistyö vahvasti esillä OECD:n katsauksessa

Suomen innovaatiopolitiikkaa ja innovaatiojärjestelmää arvioiva OECD-tiimi kertoi havainnoistaan, johtopäätöksistä ja alustavista toimenpidesuosituksista TEMin ja OKM:n järjestämässä seminaarissa keskiviikkona. Kesäkuussa 2017 julkistettava loppuraportti tulee sisältämään toimenpidesuositusten lisäksi laajan tausta-aineiston.

Suomi tarvitsee OECD-tiimin arvion mukaan selkeän kansallisen vision ja ydintavoitteet innovaatio- ja tutkimuspolitiikalle ja kunnianhimoisen strategian ja toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

OECD-tiimi korostaa kansainvälistymisen merkitystä ja globaalien kehitystrendien ennakoimista. Selkeä yhteinen visio, pitkän aikavälin sitoutuminen ja ennakoitavuus lisäisivät samalla Suomen houkuttelevuutta investointien kohdemaana. 

OECD-tiimi toteaa, että hallituksen päätös leikata yrityksille suunnattua ja yritysvetoista TKI-rahoitusta poikkeaa selvästi monien verrokkimaiden toimenpiteistä. OECD-tiimi ehdottaakin korjaavia toimenpiteitä tälle alueelle soveltavan tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistamiseksi.

Uusi kumppanuusmalli tarvitaan

Neljäs tavoite, jonka OECD-tiimi nostaa esille, on yritysten innovaatiokyvykkyyden vahvistaminen ja veturi- ja kasvuyritysten joukon kasvattaminen. OECD haastaa yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita rakentamaan uudenlaista innovaatio- ja tutkimusyhteistyön kumppanuusmallia.  

– Nämä näkökohdat ja alustavat toimenpidesuositukset vastaavat pitkälti myös teknologiateollisuuden näkemyksiä innovaatio- ja tutkimuspolitiikan painopisteistä, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa. OECD:n tekemä työ on arvokas ja ajankohtainen lisä Suomessa tehtävään visio- ja strategiatyöhön.

– Teknologiateollisuus on hyvin sitoutunut uuden kumppanuusmallin rakentamiseen, Turunen jatkaa. Globaaleilla yrityksillä, pk-yrityksillä ja startup-yrityksillä on oma roolinsa arvoverkoissa. Kaikkia tarvitaan kasvuun.  

Tarvitaan parempaa koordinaatiota ja työnjakoa toimijoiden kesken ja laajempia, joustavampia ja hyvin johdettuja ohjelmia, jotta TKI-resurssit eivät pirstaloidu siinä määrin kuin ne nyt tekevät. Teknologiayritykset ja tutkimuslaitokset eivät voi tyytyä kilpailemaan aluetasolla tai kansallisesti, lähtökohtana tulee olla menestyminen kansainvälisessä kontekstissa.

OECD-tiimi vauhdittaisi myös korkeakoulujen profiloitumista, erikoistumista ja vahvistaisi niiden keskinäistä ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Yksittäiset tutkimusryhmät ovat edelleen monella tieteenalueella pieniä, ja ne toimivat hajallaan ja itsenäisesti eri yliopistoissa. OECD-tiimi toteaa myös, että yliopistojen perusrahoitusta ohjaava malli ei kannusta yliopistoja yhteistyöhön yritysten tai työelämän kanssa.  

– Yliopistojen strategiarahoitusta ja pääomittamista tulisi mielestämme kohdistaa fokusoidummin kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviin profiloitumis- ja rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin tai nk. lippulaivahankkeisiin. Kun ambitiotasoa nostetaan, on tärkeää, että kriteerit ja prosessi, jolla merkittävyyttä arvioidaan ovat läpinäkyviä ja huolella mietittyjä, apulaisjohtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta toteaa.

– Olemme myös samaa mieltä OECD-tiimin kanssa siinä, että strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin käyttöönotolla ei ole vielä onnistuttu kokoamaan Suomeen kansainvälisesti vahvoja tutkimuskeskittymiä osaamisalueille, jotka liittyvät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän suuriin haasteisiin ja samalla korkean lisäarvon liiketoimintamahdollisuuksiin. Näin siitä huolimatta, että strategiseen tutkimukseen ohjataan vuosittain Suomen oloissa merkittävä summa kilpailtua julkista TKI-rahoitusta.

Lisätietoja:
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, puh. 050 044 5444
Mervi Karikorpi, apulaisjohtaja, innovaatiot ja osaaminen, puh. 040 7419801
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi