Kiertotalouden edistämiskeinoista vääntöä
EU-komissio on valmistelemassa esitystä kiertotalouden edistämisstrategiaksi. Uusi komissio on linjannut valmistelua uudella tavalla - ainakin tavoitetasolla käytännönläheiseksi, esteiden purkavaksi, säädöksiä virtaviivaistavaksi ja jäsenmaiden olosuhteet huomioonottavaksi – ja samalla talouskasvua tuottavaksi. Elinkeinoelämässä uudesta valmistelutavasta ollaan innoissaan - regulaation sijaan kehitystä mahdollistetaan. Samalla luonnonvaroja säästetään ja toiminnot tehostuvat kaikkinensa kilpailukykyä edistäen.
Euroopan parlamentti on hyväksymässä oman raporttinsa kiertotaloudesta heinäkuussa. Parlamentin valmistelussa on jäänyt vanha levy pyörimään. Uskotaan sitoviin indikaattorein asetettaviin tavoitteisiin ja halutaan regulaatiolla ohjata markkinoiden toimintaa. Seurauksena on hallinnollisen taakan ja kustannusten kasvaminen tarpeettomasti ilman selkeitä parannuksia ympäristön suojelussa. Raportoija Sirpa Pietikäinen laati vielä kohtuullisen pohjan, mutta kun ympäristövaliokunta on käsittelyssä lisännyt yksityiskohtaisuutta, niin mopo on karannut käsistä. Orgalime vaatii koko raportin hylkäämistä täysistuntokäsittelyssä.
Teollisuuden toiveena on kokonaisvaltainen eri toimenpiteet ja lainsäädännöt toisiinsa integroiva toimintakehys, joka mahdollistaa jäsenvaltio- ja toimialakohtaista joustavuutta itse toiminnan organisoinnissa. Elinkaaritarkastelu on keskeinen tekijä kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Politiikkatoimenpiteet pitää perustua tosiasioihin, tieteelliseen näyttöön, eikä niiden käyttö saa johtaa Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen. Teollisuushan sinänsä on hyvin myönteinen kiertotalouden toimintakehyksen kehittämiselle.
Kiertotalouden eteen on tehty jo paljon ajatustyötä eri maissa. Hollannin hallituksen huhtikuussa julkaisema toivelista EU:n toimintapolitiikaksi on myös Suomen näkökulmasta hyvin kannatettava. Siinä halutaan kannustaa kiertotalouden ympärillä tapahtuvaan yrittäjyyteen ja investointeihin. Ympäristötavoitteet ovat vahvasti esillä, mutta "ympäristöhyvä" tapahtuu markkinamekanismien kautta. Hollanti haluaa luoda suotuisan toimintaympäristön, jonka avaintekijöitä ovat mm. tuotteiden kestävyys ja kierrätettävyys sekä jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäyttö. Jätteen määrittely halutaan tehdä uusiksi. Iso osa materiaalista voidaan määritellä resurssiksi jätteen sijaan.
Hollanti ajaa kannusteita kiertotalouteen. Siellä on käytössä green deal -instrumentti, jonka avulla muodostetaan yhteistyötä halukkaiden osapuolten ja julkisen hallinnon välillä. Tehdään pilotteja ja pyritään poistamaan yhdessä kiertotalouden esteitä. Tämä on edelläkävijyyttä. Myös edistämiskeinojen ja indikaattoreiden asetannassa Hollanti on oikeilla jäljillä. Toimintaohjelmat tulee tehdä jäsenvaltioissa ja ne tulee toteuttaa kustannustehokkaasti ja talouskasvua edistävästi. Seurantajärjestelmä on laadittava niin, että indikaattorit palvelevat kehitystyötä: tietoa saadaan mm. materiaalivirroista, tuotteiden korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä sekä arvoista kiertotalousmielessä.
Teollisuus on vahvasti kiertotalouden rakentamisessa mukana, kunhan se samalla tukee talouskasvua ja EU:n kilpailukykyä.
Jouni Lind
Asiantuntija
Teknologiateollisuus
