Kuinka uudistaisin matematiikan opetusta?
Hämmästykseni oli suuri, kun näin äidinkielen aineeni arvosanan: 10+. Opettajani, kouluneuvos Kirsti Mäkinen, ei helposti jaellut kymppejä ja tuo jäikin ainokaisekseni. Aiheenani oli ”kuinka uudistaisin koulun matematiikan opetusta”. Ajatukseni oli, että kaikki samassa tahdissa eteneminen ei yksinkertaisesti toimi. Osa ei pysy kärryillä ja osa turhautuu. Opiskelijoiden pitäisi voida edetä yksilöllisessä tahdissa, asettaa itselleen tavoitteita sekä saada onnistumisen ja oivaltamisen kokemuksia.
Tänä päivänä yksi matematiikan opetusta uudistavista pioneereista, Pekka Peura, on kehittänyt sulautuvaa opetusta ja pienryhmäoppimista hyödyntävän opetusmenetelmän, jota hän kuvaa seuraavasti:
”Jos matematiikan oppiminen kuvitellaan korkeaksi portaikoksi, kukin oppilas saa opettajan tukiessa nousta portaita omaan tahtiin askel kerrallaan ja pysähtyä tietylle askelmalle niin pitkäksi aikaa kuin se on oppimisen kannalta järkevää. Tärkein seikka on, että askelmia ei edetä liian nopeasti eikä missään nimessä loikita yli, koska tällöin liian nopeaa nousua seuraava korkeanpaikankammo sumentaa loogisen ajattelun.”
Se että kaikki eivät etene samassa tahdissa mahdollistaa kaikille tasa-arvoisemman mahdollisuuden oppia.
Miksi tämä on tärkeää?
Suomessa on kohta todellinen pula ihmisistä, jotka kykenevät matemaattiseen ajatteluun ja osaavat tätä soveltaa. Jo tällä hetkellä yrityksillä on vaikeuksia löytää esimerkiksi riittävästi ohjelmistokehittäjiä tai data scientistejä. Laskennallinen teknologia ja tekoäly tulevat muuttamaan lähes kaikkia toimialoja ja tulevaisuuden työelämää. Suomalaisista työpaikoista kolmannes tulee suoraan tai välillisesti teknologiateollisuudesta.
Oleellista ei ole mekaaninen laskento vaan kyky ymmärtää matemaattisesti ongelmanratkaisua. Tulevaisuudessa korostuu myös entisestään kyky ymmärtää ja arvioida suhteellisuutta sekä virhemarginaaleja. Esimerkiksi jos vastaa pitkän matematiikan ylioppilaskokeessa, että linnunpönttö painaa 10.000 kg (tosi tarina) - niin mitäköhän kävisi vastaavasti vaikkapa sillanrakennuksessa tai keskosen verenmyrkytyksen ennustamisessa tekoälyn avulla?
Tunnetko loistavan opettajan?
Omalle kohdalleni osui loistavia opettajia alakoulusta tohtorin väitökseen asti. Opin esimerkiksi derivoimaan ja integroimaan ensin graafisesti fysiikan tunnilla, jolloin ymmärsin ajatuksen ennen teknistä toteutusta. Se ponnahduslauta kantoi pitkälle.
Jokainen opettaja ansaitsee suuren kiitoksen arvokkaasta työstään. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö haluaa myös kannustaa opettajia edelleen kehittämään osaamistaan ja uusia oppimismenetelmiä. Tämän vuoksi palkitsemme vuosittain kymmeniä ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia.
Tunnetko sinä erinomaisen matemaattisten aineiden opetusta kehittäneen opettajan? Ehdota häntä palkittavaksi 17.2.2017 mennessä. Ja koululaisille motivaationa, palkitsemme myös kaikki pitkän matematiikan erinomaisesti kirjoittaneet ylioppilaat 1000 euron stipendillä.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvosen kirjoitus avaa Suomi 100 -juhlavuoden blogin 100 tarinaa matematiikasta.
