helena_soimakallio-3hirescc.jpg

Liki miljardi ihmistä elää yhä ilman sähköä – Maailman energiajärjestelmä muuttuu

|
Helena Soimakallio

Maailman energiajärjestö IEA julkaisi vastikään vuotuisen katsauksensa maailman energiatalouden tilaan. World Energy Outlook 2019 aloittaa arvionsa toteamalla, että ilmastollisesti kestävä tulevaisuus ja fossiiliseen hiileen perustuva nykyisyys ovat vielä kaukana toisistaan.  

Energian käyttö on yhteiskunnan ja hyvinvoinnin ytimessä. Elintärkeät yhdyskuntatekniset järjestelmät eivät toimi ilman sähköä, ja yhtä lailla pulassa olisivat niin sairaalat kuin koditkin. Hyvin toimivan energiahuollon maissa kuten Suomessa on helppo unohtaa, että maailmassa liki miljardi ihmistä elää edelleen ilman sähköä.

Olemme siis yhä kaukana YK:n kestävän kehityksen tavoitteen numero 7 saavuttamisesta.

Olemme siis yhä kaukana YK:n kestävän kehityksen tavoitteen numero 7 saavuttamisesta. Edullisen, luotettavan ja puhtaan energian saaminen kaikkien ulottuville vaatii merkittäviä investointeja erityisesti kehittyvissä maissa.

Päästöt kasvoivat kaikkien aikojen ennätykseen

Samaan aikaan kasvavan energiantarpeen kanssa kamppailu globaalin ilmastohaasteen ratkaisemiseksi kiihtyy. Tiedeyhteisön viesti on jo pitkään ollut selvä; kasvuhuonekaasupäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi eikä aikaa ole hukattavaksi. Hiilineutraalius tulisi saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua kriittisenä pidettyyn 1,5 asteeseen.

IEA-raportti ei anna kehityksestä järin mairittelevaa kuvaa. Sen mukaan vuonna 2018 energiatuotannon kasvuhuonekaasupäästöt kasvoivat 1,7 prosenttia. Kokonaispäästöt nousivat 33,1 gigatonniin. Molemmat olivat ennätyksellisen korkeita lukuja.

Fossiiliset polttoaineet yhä valta-asemassa

Synkkä tilasto kertoo siitä, että maailman energiantuotanto nojaa edelleen vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Päästöjen kasvusta kaksi kolmasosaa syntyi juuri energiasektorilla. Hiilen poltto synnyttää yksinään yli 10 gigatonnin vuotuiset CO2-päästöt.

Suunta on kuitenkin vähitellen muuttumassa.

Suunta on kuitenkin vähitellen muuttumassa. Yli 85 prosenttia päästöjen kasvusta aiheuttivat viime vuonna Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen kasvavat taloudet. Vahvasta talouskasvusta huolimatta esimerkiksi Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Japani ja Meksiko onnistuivat pienentämään päästöjään.

Historiallisesti päästöt ovat aina seuranneet talouden muutoksia. Tuorein raportti antaa toivoa sille, että irtikytkentä on mahdollinen.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvaa nopeasti

Sähköntuotannon ominaispäästöt ovat laskeneet tasolle 475 grammaa CO2 per kilowattitunti, mikä vastaa noin 10 prosentin parannusta vuoteen 2010 verrattuna. Ilman muutosta globaalit hiilidioksidipäästöt olisivat olleet 1,5 Gt suuremmat. 

Laskuun ovat vaikuttaneet erityisesti energiatehokkuuden parantuminen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen. Myös hiilen ja öljyn korvaaminen maakaasulla on pienentänyt energiantuotannon hiili-intensiteettiä.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi vuonna 2018 yli seitsemän prosenttia.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi vuonna 2018 yli seitsemän prosenttia. Aiemmin lokakuussa IEA arvioi, että vuodesta 2019 vuoteen 2024 uusiutuvan energian kapasiteettia rakennetaan maailmassa lisää 1 200 GW. Se tarkoittaa 50 prosenttia lisää nykytasoon verrattuna.

Aurinkovoiman ennustetaan tulevaisuudessa nousevan nimellisteholtaan suurimmaksi voimantuotantomuodoksi. Merituulivoiman suuri tekninen potentiaali ja alenevat tuotantokustannukset puolestaan houkuttelevat tuulivoimaan tuhansien miljardien dollareiden sijoitukset vuoteen 2040 mennessä.

Tällä hetkellä sähkön käyttö kasvaa maailmassa kaksi kertaa nopeammin kuin kokonaisenergian kulutus. Yhteiskunnan sähköistymisen ennustetaan edelleen nopeutuvan, minkä johdosta tarve synnyttää älykkäitä ja joustavia energiajärjestelmiä on ilmeinen.

Raportti muistuttaa, että meidän tulisi pikaisesti laatia pelisäännöt ja markkinamekanismit esimerkiksi energian varastoinnille, kysyntäjoustoille sekä sähköisten ajoneuvojen kytkeytymiselle energiajärjestelmään.

Mitä seuraavaksi?

IEA-raportti pohtii tulevia kehityspolkuja kolmen eri skenaarion välityksellä. Ne arvioivat tulevaa voimassa olevien päätösten (Current Policies Scenario), ilmoitettujen tavoitteiden (Stated Policies scenario) sekä aktiivisten kestävän kehityksen edistämistoimien (Sustainable Development Scenario) valossa.   

IEA muistuttaa myös energiainvestointien pitkäikäisyydestä ja siitä tosiseikasta, että olemassa oleva kapasiteetti vaikuttaa päästöihin vielä pitkälle tulevaisuuteen. Vanhojen hiilivoimalaitosten päästöjen nopeaa vähentämiseen järjestö ehdottaa eri vaihtoehtoja: hiilen korvaamista uusiutuvalla biomassalla tai kaasulla, hiilen talteenottoa ja varastointia sekä laitosten huipunkäyttöajan lyhentämistä muuttamalla niitä vara- ja säätövoimaloiksi.

Kolmenkymmenen maan muodostama energiajärjestö korostaa raportissaan, ettei sillä ole kristallipalloa tulevaisuuteen. Ainoaksi varmaksi asiaksi järjestön pääjohtaja Fatih Birol sanoo sen, ettei maailman energiajärjestelmien muuttamiseksi ole yhtä helppoa ratkaisua. Päästöjen merkittävä ja kustannustehokas vähentäminen on raportin mukaan täysin mahdollista käyttämällä monipuolisesti kaikkia teknologioita ilman historian tai ideologioiden painolastia.

Lopuksi raportti kääntää katseemme päättäjiin, joilta vaaditaan nyt päättäväisyyttä tehdä tietoon pohjautuvia ratkaisuja sekä hyvää ymmärrystä valintojen seurauksista. Tulevaisuus ei odota.

Lisätiedot:

Johtaja Helena Soimakallio, kestävä kehitys, 040 550 7706 

Lisää aiheesta:

Menestyvät yritykset tarjoavat kestäviä ratkaisuja ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan ongelmiin

Teknologiateollisuuden ilmasto- ja energialinjaus 2019

Blogi: Tavoitteena pieni jalanjälki ja suuri kädenjälki