Matematiikasta tuli turhaan syntipukki – LUMA-strategialla on jo kiire
Matematiikka on ollut viime aikoina melkoisessa mediamyllytyksessä. Sen syyksi on vieritetty kaikki mahdollinen kielten opiskelun vähenevästä innostuksesta nuorten mielenterveyteen. Kaikilla on asiasta mielipide, joka on auttamatta vaillinainen, jos kaikki yritetään mahduttaa yksittäisen twiitin merkkimäärään.
Matemaattisten oppimistulosten lasku ja toisaalta lisääntyvä matemaattisen osaamisen tarve nostettiin esille valtioneuvoston eduskunnalle antamassa Koulutuspoliittisessa selonteossa. Näiden asioiden edistämiseen ei kuitenkaan nimetty selonteossa toimenpiteitä. Asia on kiireellinen, sillä yhteiskunnalliset muutokset ja tekniikan korkeakoulutuksen kasvavat määrät edellyttävät vahvaa matemaattisen osaamisen pohjaa.
Suomi tarvitsee systemaattisen ja pitkäjänteisen matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen strategian.
Suomi tarvitsee systemaattisen ja pitkäjänteisen matemaattis-luonnontieteellisen (LUMA) osaamisen strategian. Siinä sitouduttaisiin varmistamaan matemaattinen osaamistaso pitkälle tulevaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä odotetaankin LUMA-strategian valmistelun aloittamista.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on jo käärinyt hihat. Säätiö on koonnut matematiikan osaamisen huipulta monijäsenisen asiantuntijaryhmän arvioimaan tärkeimmät toimenpiteet tilanteen parantamiseksi sekä valinnut parhaat toteuttajat tarttumaan näihin haasteisiin.
Lisäksi säätiö tekee koulumaailmaan vaikuttavan panostuksen. Se rahoittaa Niilo Mäki Instituutin Ekapeli Matikka -ratkaisua 700 000 eurolla sekä Turun yliopiston oppimisanalytiikkaan perustuvaa ViLLE-oppimisjärjestelmää 1,6 miljoonaa eurolla. Yhteensä 2,3 miljoonaa euroa matemaattisen osaamisen pohjan vahvistamiseen!
Säätiön tekemät kohdennukset ovat meille kansallisesti tärkeitä ja vaikuttavia. Samaan aikaan koronapandemian aiheuttamiin mahdollisiin matematiikan oppimisvajeisiin tulisi pystyä puuttumaan nopeasti. Matematiikka on aine, jossa uusi oppi rakentuu aiemmin opitun päälle, joten mahdolliset puutteet osaamisessa vaikeuttavat oppimista tulevaisuudessa. Koronaoppimisvajeiden korjaamiseen suunnatusta valtionavustuksesta tulisikin suunnata erillisrahoitusta nimenomaan matemaattisten oppimisvajeiden korjaamiseen.
Tekniikan alojen kannalta matematiikan kirjoittajien määrän kasvu on tärkeää, sillä tekniikan alan aloituspaikkamääriä kasvatetaan vahvasti.
Korkeakoulut ovat painottaneet matematiikkaa opiskelijavalinnoissaan, koska sen on katsottu ennustavan hyvää opintomenestystä. Valintapisteytyksiä kannattaa epäilemättä tarkastella kriittisesti alakohtaisesti, mutta samalla täytyy muistaa, että koulutusjärjestelmässämme on paljon korjattavaa koulutusleikkausten ja koronapandemiankin vuoksi. Tekniikan alojen kannalta matematiikan kirjoittajien määrän kasvu on tärkeää, sillä tekniikan alan aloituspaikkamääriä kasvatetaan vahvasti ja alalle tarvitaan lisää matematiikan osaajia.
Nuorten mielenterveysongelmat tai lukioaikainen paine eivät korjaannu vain valintakoejärjestelmää muuttamalla. Koulutusjärjestelmämme sekä oppimisen ja hyvinvoinnin tuki tarvitsevat moninaisia toimia, jotta suomalaiset nuoret voivat tulevaisuudessa pärjätä osaamisellaan ja innostua jatkuvasti oppimaan uutta.
Lisätietoja:
Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, 040 130 6113, twitter: @leenapontynen
Lisää aiheesta:
Blogi: Jotta jokaisella olisi oikeus oppimisen ja onnistumisen kokemuksiin
Blogi: Mikä mättää matematiikassa?
