Jussi Mäkinen
Näkökulma

Suomi tarvitsee toimivat ja luotettavat perusratkaisut digitalisaatiolle

Olemme Teknologiateollisuudessa olleet pitkään tukemassa yhteiskunnan ja yritysten digitalisaatiota ja osallistuneet aktiivisesti yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa toimivien yhteisten rakenteiden kehittämiseksi.

Olemme yksilöineet tarpeen toimivalle pehmeälle digitaaliselle infrastruktuurille, johon kuuluvat datan hyödyntämistä ja turvallista digitaalista toimijuutta edistävät säännöt, käytännöt ja standardit, jotka palvelevat sekä yhteiskunnan että yritysten uudistumista.

Pehmeän infrastruktuurin kehittäminen rakentuu toimivien, julkisen vallan takaamien identiteettien päälle.

Pehmeän infrastruktuurin kehittäminen rakentuu toimivien, julkisen vallan takaamien identiteettien päälle. Tämä kerros muodostaa luottamuksen kivijalan, jonka päälle yksityiset palvelut voivat rakentua. Samalla tavoin kuin fyysisessä maailmassa, luottamus on hyvä ja luonteva rakentaa julkiselle pohjalle eikä yksittäisen yrityksen asiakkuuden varaan. Samalla on huolehdittava, että julkinen pohja on avoinna kaikille ja että sen päälle on mahdollista rakentaa kilpailtua yksityisten toimijoiden markkinaa.

Samalla on huolehdittava, että julkinen pohja on avoinna kaikille ja että sen päälle on mahdollista rakentaa kilpailtua yksityisten toimijoiden markkinaa.

Koronapandemia herätti myös EU:n huomaamaan, että täysin kansalliset terveydenhuoltorekisterit ja -järjestelmät muodostuivat yhteismarkkinan ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden rajoitteeksi. Esimerkiksi terveysdatan hyödyntäminen edellyttää rajat ylittävää sähköistä identiteettiä EU:n kansalaisille. Tässä ei toki tule rajoittua vain kansalaisiin vaan toimivat, rajat ylittävät identiteetit tarvitaan myös organisaatioille ja asioille. EU.n identiteetti rakentuu kansallisten identiteettien päälle, eikä sen takia tule lykätä kansallisia päätöksiä.      

Päätökset tulee tehdä heti, jotta pääsemme kehittämään palveluja nopeasti ja viemään oppimme myös Eurooppaan.                                          

Suomessa on tehty 1990- ja 2000 -luvuilla merkittävää työtä sähköisessä tunnistamisessa. Nykyiset haasteet ja tarpeet ovat digitalisaation edistyttyä siinä määrin laajemmat, että tarvitsemme sähköisen ja luotettavan yhteiskunnan pohjaksi laajempia, systeemitason ratkaisuja – muun muassa maahanmuuton helpottamiseksi. Tarvitsemme kehitykselle yhteisen, konkreettisen vision siitä, miten yksityinen ja julkinen sektori tekevät yhteistyötä ja edistävät toimivia ja luotettavia digitaalisen yhteiskunnan perusrakenteita, jotka tarvittaessa muodostavat pohjan myös rajat ylittäville ratkaisuille.

Päätökset suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi tehdään Suomessa. Päätökset tulee tehdä heti, jotta pääsemme kehittämään palveluja nopeasti ja viemään oppimme myös Eurooppaan.

Lisätietoja:

Jussi Mäkinen, Johtaja, EU-regulaatio, jussi.makinen@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @Jussi_M

Lue myös:

Teknoblogi: Sähköisen tunnistamisen junat kulkemaan samaan suuntaan