Sähköisen tunnistamisen junat kulkemaan samaan suuntaan

Antti Poikola

Sähköisen tunnistamisen junat kulkemaan samaan suuntaan

20.4.2021 klo 7.00 |
Antti "Jogi" Poikola

Yleiskäyttöinen ja toimiva digitaalinen infrastruktuuri on samalla tavalla yhteiskunnan perusrakenne kuin esimerkiksi sähkö-, vesi- ja viemäriverkot tai liikenneväylät. Perinteisen kovan infrastruktuurin kehittämistarve on helppo ymmärtää:  on tieverkon korjausvelkaa ja suunnitelmia nopeista junayhteyksistä kaupunkien välillä. Digitaalisen, pehmeän infrastruktuurin korjausvelkaa tai merkittäviä uudistuksia ja niiden seurauksia on vaikeampi hahmottaa.

Keskeistä digitaalista infrastruktuuria ovat mm. sähköisen tunnistamisen ja digitaalisen identiteetin ratkaisut, kuten nykyinen pankki- ja mobiilitunnistus erilaisiin yksityisiin ja julkisiin digipalveluihin. Yrityksille toimivat digitaalisen identiteetin ratkaisut tarkoittaisivat mahdollisuutta sujuvoittaa ja automatisoida sellaisia toimintoja, joihin nyt menee paljon työaikaa. Näitä toimintoja liittyy esimerkiksi asiakkaiden tunnistamiseen, sopimusjuridiikkaan ja yritysten asiointiin viranomaispalveluissa.

Digitaalisen infrastruktuurin, kuten sähköisen tunnistamisen ratkaisuiden, korjausvelkaa tai merkittäviä uudistuksia ja niiden seurauksia on vaikea hahmottaa.

Juuri nyt valtion digitaalisen henkilöllisyyden hankkeessa määritetään suuntaa sille, mihin tätä tärkeää yhteiskunnan perusinfraa viedään tulevina vuosina. Suomessa on digitaalisen identiteetin ratkaisuissa edetty verkkaisesti, eikä yhteistä tulevaisuuden suuntaa ole pystytty parhaalla tavalla sanoittamaan keskeisten toimijoiden välillä.

Suomessa on digitaalisen identiteetin ratkaisuissa edetty verkkaisesti.

Näistä lähtökohdista Teknologiateollisuus järjesti työpajan, joka nimettiin leikkisästi sähköisen tunnistamisen rauhanlounaaksi, koska välillä tunnistamisen ratkaisujen ympärillä on ollut jänniteitä. Lounastyöpajaan osallistui viisi asiantuntijaa, jotka toivat keskusteluun näkökulmia sähköisen tunnistamisen keskeisiltä toimijoilta: pankista, teleoperaattorilta sekä kahdesta ministeriöistä ja yhdestä virastosta.

Etäpalaveriputkissa ei ole aina ihan helppoa saada otetta monimutkaisista asioista. Otimme avuksi ennakkotehtävän, Erätauko-säätiön keskustelumenetelmän, Miro-kanvastyökalun ja Wolt-etälounaan. Näillä eväillä ja osallistujien innokkuudella saatiin aikaiseksi varsin rakentava keskustelu.

Jatkotyölle sovittiin seuraavat keskeiset tarpeet:

  • Tavoitetilan kirkastaminen riittävän pitkällä tähtäimellä, vaikkapa vuoteen 2030 kohdentaen
  • Keskeisten valintojen tunnistaminen polulla kohti tavoitetta: valinnat voivat aiheuttaa paljonkin keskustelua, mutta hyvällä dialogilla parhaat ratkaisut saadaan varmasti esille.
  • Ennustettavuuden saavuttaminen siten, että valtion ministeriöt ja virastot yhdessä selkeästi julkistavat ja sitoutuvat yhteiseen tahtotilaan ja valintoihin.
  • Yhteisen kielen ja käsitteiden selkeyttäminen, jotta varmasti ymmärrämme asiat samalla tavalla.

Näihin palaamme "rauhanlounas"-porukalla toukokuussa. Muotoilemme silloin tavoitetilan ja sinne johtavaa polkua selkeiksi teeseiksi. Siinä välissä kaikki ovat sulatelleet ja jättäneet näkemyksensä valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisestä.

Sähköinen tunnistaminen

Kuva: Työpajan ennakkotehtävästä saatiin monipuolinen aineisto näkemyksistä ja toiveista liittyen sähköisen tunnistamisen kehittämiseen

Lisätietoja:

Antti "Jogi" Poikola, datatalouden asiantuntija, Teknologiateollisuus ry
antti.poikola@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @apoikola