Suomi tarvitsee tutkimus- ja kehitystyön verokannustimen

Suomen tavoitteena on, että vuonna 2030 neljä prosenttia kaikesta taloudellisesta toiminnastamme (BKT:sta) kohdistuu uutta luovaan tutkimukseen ja innovaatioihin. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan sekä valtion budjettiin kuuluvaa tutkimus- ja innovaatiorahoitusta että verokannustimia.

Innovaatiorahoitus yrityksille on Suomessa alamaissa

Nykyisellään Suomessa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan käytetään noin 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Potti muodostuu valtaosin yritysten yksityisestä rahoituksesta (2/3) ja valtion budjettirahoituksesta (1/3). Lisäksi on puroja, jotka tulevat esimerkiksi EU:lta ja yleishyödyllisiltä säätiöiltä.

Valtion budjettirahoitus kohdistuu yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yliopistosairaaloille sekä jaetaan tieteeseen ja innovaatioihin Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta. Viimeksi mainittu innovaatiorahoitus toimii vipuna: yhtä valtion euroa kohti yritykset sijoittavat kaksi euroa omaa rahaansa.

Emme saavuta neljän prosentin tavoitetta, ellemme pysty julkisen rahoituksen kasvattamisen ohella motivoimaan yrityksiä sijoittamaan omaa rahaansa TKI-toimintaan.

Juuri tässä yritysten osuudessa piilee villakoiran ydin. Emme saavuta neljän prosentin tavoitetta, ellemme pysty julkisen rahoituksen kasvattamisen ohella motivoimaan yrityksiä sijoittamaan omaa rahaansa TKI-toimintaan.

Suomessa yrityksille kohdistuva innovaatiorahoitus on kuitenkin melko surkealla tasolla. OECD:n seuraamista 44 maasta olemme sijalla 30. Esimerkiksi Ruotsissa rahoitus on kansantalouden kokoon nähden noin kaksinkertaista ja Yhdysvalloissa lähes nelinkertaista.

Verokannustin vauhdittaa yksityisiä sijoituksia innovaatioihin

Julkisesta kukkarosta tulevaa innovaatiorahoitusta ei siis riitä kaikille hakijoille. Eivätkä kaikki sitä edes hae, sillä hakeminen ja raportoiminen on oma työnsä sekin. Mitä pienempi yritys, sitä vähemmän on resursseja lähteä mukaan monipolvisiin hakuprosesseihin.

Siksi verokannustimien käyttöönotto on erinomainen idea. Kun tutkimus- ja kehitystyön palkkakustannuksista saisi tehdä ylimääräisen verovähennyksen, yritysten näkökulmasta T&K-toiminnan kustannukset alenevat. Edullisemmat kustannukset tarkoittavat kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti toiminnan kasvua. Verokannustin olisi erityisen hyödyllinen pk-yrityksille. Tämän päättelyn tänään julkistettu Etlan raportti vahvistaa.

Verokannustin olisi erityisen hyödyllinen pk-yrityksille. Mitä pienempi yritys, sitä vähemmän on resursseja lähteä mukaan monipolvisiin hakuprosesseihin.

Mikä on Business Finlandin innovaatiorahoituksen ja verokannustimen suhde toisiinsa? Onko kyseessä valinta kahden välillä? Ei missään nimessä. Kyseessä on kaksi aivan erilaista työkalua, joilla on eri tarkoitusperät ja kohderyhmät. On erittäin tärkeää hahmottaa, että kyseessä ei ole nollasummapeli: Toisen kasvattaminen ei saa olla toisesta pois!

Jos päättäjämme ottavat vakavissaan neljän prosentin tavoitteen, johon he ovat sitoutuneet, se edellyttää kaikkien työkalujen käyttöönottamista. Vaikka nauloja voisi paukuttaa jakoavaimella, työ onnistuu paremmin käyttämällä oikeita työkaluja kuhunkin tarkoitukseen.

Yritykset toivovat pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta

T&K-toiminta on yritysten näkökulmasta sijoitus. Yritykset tekevät päätöksiä ja arvioivat vaikutuksia useiden vuosien mittakaavassa. Siksi on tärkeää, että innovaatioiden kannustimet ovat pitkäjänteisiä. Ja jotta kannustimet ovat aidosti kannustavia, niiden pitää olla ennalta arvioitavissa – näin yritys tietää, että toimimalla tietyllä tavalla rahaa säästyy tietty määrä.

Alkuvuodesta 2021 tuli voimaan yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta ostettua tilaustutkimusta koskeva lisäverovähennys. Se on hyvä alku, jota on nyt hyvä mahdollisuus laajentaa koskemaan yrityksen omaa ja muilta hankittua T&K-työtä.

Suuret teknologiayritykset eivät koskaan lakkaa innovoimasta ja kehittämästä uusia tuotteita. Kysymys onkin, missä tuo työ tehdään. Kun kansainvälisen yrityksen johtoryhmä tekee päätöksiä tutkimus- ja tuotekehitysyksikön sijaintipaikasta, Suomella pitää olla yhtä hyvät luvut taulukossa kuin muillakin.

Kun kansainvälinen yritys tekee päätöksiä tutkimus- ja tuotekehitysyksikön sijaintipaikasta, Suomella pitää olla yhtä hyvät luvut taulukossa kuin muillakin.

Suurten firmojen lisäksi meidän on huolehdittava niistä pienemmistä kotimaisista yrityksistä, joita haastaa kansainvälinen kova kilpailu ja tarve uudistua niin sanotun neljännen teollisen vallankumouksen tahdissa: tekoäly, robotisaatio, uudet valmistusteknologiat ja -materiaalit sekä datan hyödyntäminen. T&K-verokannustin olisi tähän erittäin hyvin sopiva väline.

Teknologiateollisuus toivoo, että hallitus päättää laajan tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimen valmistelusta syksyn budjettiriihessä. Mallista kannattaa nyt tehdä kerralla pysyvä ja selkeä osa suomalaista innovaatiopolitiikkaa.

Lisätietoja:

Innovaatiopolitiikan päällikkö Heikki Kuutti Uusitalo, puh: 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KuuttiUusitalo

Etla Muistio: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä

Lue myös:

Syksyn budjettiriihi pullistelee veroasioita

Yritysjohtajat kiirehtivät T&K-verokannustinta – Excelit eivät puhu Suomen puolesta

Teksti on mukana elokuun uutiskirjeessä.