laboratorio
Uutinen

Yritysjohtajat kiirehtivät T&K-verokannustinta – Excelit eivät puhu Suomen puolesta

Teknologiateollisuuden yritysjohtajat kiirehtivät innovaatiotoimintaa vauhdittavan T&K-verokannustimen käyttöönottoa. Yksinkertainen, selkeä ja pitkäaikainen T&K-verokannustin on yksi työkalu, joka houkuttelisi Suomea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kotipaikkana ja estäisi toiminnan karkaamisen ulkomaille. Monet pienetkin yritykset miettivät tuotekehityksen siirtämistä pois Suomesta.

Tämä oli Innofactor Oyj:n toimitusjohtajan Sami Ension ja Saalasti Oy:n hallituksen puheenjohtajan Timo Saalastin viesti tiistaina Teknologiateollisuuden Talous- ja verofoorumissa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvittää parhaillaan OECD-maissa käytössä olevia T&K-verokannustimia ja Suomelle sopivan mallin ominaisuuksia. Maan hallitus on puolestaan luvannut arvioida verokannustimen käyttöönottoa syksyn budjettiriihessä.

Ensio muistutti, että globaaleille isoille yrityksille Suomi on vain yksi mahdollinen paikka harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Toiminta suunnataan sinne, missä se on kustannustehokkainta ja tuottoisinta. Excel-laskelmat eivät puhu Suomen puolesta.

– Jos Ranska tukee tuotekehittelijän palkkaa 30 prosentilla tai Belgia 40 prosentilla ja Suomen tuki on nolla, niin saman tuotteliaisuuden omaavalle suomalaiselle insinöörille pitää maksaa 30 prosenttia vähemmän tai vaihtoehtoisesti palkata henkilö Ranskan toimipisteeseen – vaikkapa se sama suomalainen insinööri, Ensio sanoi.

– Itse asiassa varsinaista ”tukea” ei edes tarvittaisi vaan pelkästään työnantajan sivukulujen poistaminen suomalaisesta T&K-palkkatyöstä tai muu vastaava leikkuri. Tämä houkuttelisi Suomeen kansanvälisten yritysten tuotekehityskeskuksia. T&K-palkkatyöstä annettava verovähennys nostaisi merkittävästi myös kasvuhakuisten pk-yritysten tuotekehityspanoksia, Ensio arvioi.

Saalasti muistutti, että monet pienetkin yritykset joutuvat harkitsemaan tuotekehityksen siirtämistä ulkomaille. Pysyvä T&K-verovähennys olisi hänestä askel oikeaan suuntaan.

– Verovähennysoikeudessa houkuttaa sen helppous, mutkattomuus, tehokkuus ja tasapuolisuus. Julkista rahaa käytettäessä tulee olla huolellinen. Verovähennys tukee huolellisuutta, koska firma kehittää ensin omalla rahallaan ja saa vasta sen jälkeen verovähennyksen. Tarvitaan kuitenkin ehdottomasti yli hallituskausien jatkuva linja, sillä yritykset tarvitsevat ennustettavuutta.

Saalastin mukaan Suomessa puhutaan aivan liian vähän yritysten toimintaympäristöstä. Jos toimintaympäristö ei ole kunnossa, ensin lähtee tuotanto ja sitten perässä tuotekehitys.

– Toivottavasti T&K-verokannustin luo ennustettavaa ja yritysmyönteistä ilmapiiriä, hän sanoi.

Vanhanen valmis satsaamaan T&K:hon jopa velkarahalla

Tilaisuudessa puhunut valtiovarainministeri Matti Vanhanen kertoi, että hän on valmis vauhdittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa jopa velkarahalla, jos julkisen talouden ”kasvupolku etenee”. T&K-verovähennys olisi osa toimenpidekokonaisuutta, joilla T&K-panostukset saadaan nostettua tavoitteen mukaisesti 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

– Neljän prosentin tavoite edellyttää, että T&K-resursseja on vuonna 2030 1,5 miljardia euroa enemmän kuin nyt. Tämä on valtava summa ja edellyttää poliittista sitoutumista yli hallituskausien, Vanhanen painotti.

Vanhasen mukaan syksyn budjettiriihessä on tarkoitus keskustella tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisuudesta, sillä verokannustinta ja muita tukimuotoja ei ole vielä tarkasteltu rinta rinnan. Esillä ovat myös kansainväliset vertailut. Pääministeri Sanna Marin on myös kutsumassa eduskuntapuolueita keskusteluun T&K-rahoituksen tasosta ja sen pitkäjänteisyydestä.

– Suomen talouden pidemmän ajan kasvupotentiaali on reilun prosentin. Se ei riitä. Kasvun vauhdittamiseksi on tärkeää, että tutkimus- ja kehitysinvestoinnit saadaan 4 prosentin uralle, yritysten investointiympäristö ja työvoiman saatavuus kuntoon sekä investointien luvitus joustavaksi ja ripeäksi. Yritysten investointikyvyn on oltava kunnossa, Vanhanen tähdensi.

Monenlaisia verokannustimia

T&K-toiminnan vetokannustin on laajasti käytössä maailmalla, ja kannusteita on hyvin monenlaisia. Etlan mukaan verokannustin on peräti 32 OECD-maassa 37:stä. Kaiken kaikkiaan yritysten TKI-toiminnan tukeminen on Suomessa vähäistä verrattuna muihin teollisuusmaihin.

Etlan tutkimusjohtajan Heli Kosken mukaan viimeaikainen tutkimus puoltaa T&K-verohuojennusmallin kehittämistä ja käyttöönottoa. Hän tähdentää valmistelun huolellisuutta sekä mallin pysyvyyttä.

– Yritysten on pystyttävä arvioimaan, mitä kannustimella saa. Tutkimus- ja kehitysprojektit ovat monivuotisia, joten hyvän ja ennakoitavan systeemin valmistelu on ensiarvioista, hän sanoi.

Kosken mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnassa tarvitaan monenlaisia toisiaan täydentäviä kannusteita. Painopisteen tulisi olla uudistavissa tuissa, ja huomiota tulisi kiinnittää myös yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tärkeää on edistää myös osaavien työntekijöiden maahanmuuttoa, mihin voi käyttää verotuksenkin keinoja.

Etlan selvitys T&K-verokannusteista valmistuu marraskuun lopussa, mutta tulokset ovat pääosin käytössä jo elokuun loppuun mennessä. Tutkimuksessa vertaillaan kansainvälisiä järjestelmiä sekä hahmotellaan Suomeen sopivaa verovähennysmallia tai ainakin sen ominaisuuksia.

 

Katso 18.5.2021 pidetyn Talous- ja verofoorumin tallenne täältä.